Mansikka vai mustikka?

Oma maa mansikka, muu maa mustikka! Tuota vanhaa suomalaista sananlaskua viljellään, kun halutaan kehua kotimaata, tätä Suomi sulo Pohjolaa, ja painaa alas ulkomaita tahi elämää vieraissa kulttuureissa.

Tuollainen arviointi sapettaa. Sehän perustuu useimmiten leimaamiseen.

Jokaisen on toki syytä arvostaa omia juuriaan. Kun näin tekee, voi kansainvälisissä ympyröissä kulkea pystyssä päin, ja antaa arvon muillekin.

Näin vaalien alla asioilla tehdään politiikkaa, nyt isänmaallisuutta hokemalla ja sen puutetta toisissa epäilemällä.

Tuollaisten arvoväritteisten ilmausten heittelyä paljon vakavampi vahinko tapahtuu, jos Suomen ulkopolitiikka ja kansainväliset suhteemme jäävät kokonaan sivuun vaalikentillä.

Nyt on se uhka, että keskustelut jäävät jo valmiiksi kaivettuihin poteroihin maahanmuutosta tai kiistelyyn EU:n raha- ja talouspolitiikasta. Molemmat ovat sinänsä tärkeitä asioita, mutta niissäkin olisi löydettävä lisää lihaa luitten ympärille esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

Mitä tapahtuu, jos Suomi todella kiristää pakolaispolitiikkaansa? Miten maamme tulevaisuuden käy, jos maahanmuuttoa vielä enemmän suitsitaan? Entä miten laittomia maahanmuuttoja järjestelevät ja niistä hyötyvät (myös suomalaiset!) saadaan kiinni ja kuriin? Kuinka takaamme meillä eläville ulkomaalaisille tässä painostavassa ilmapiirissä ihmisarvon?

Sitten talouspuolesta:

Kuinka globaalit pankki- ja pääomapiirit, eivät vain valtiot ja niiden kansalaiset, pakotetaan Euroopan nykyisen ahdingon maksajiksi? Missä ja miksi kansainvälinen valuuttavero viipyy?

Monia maita hallitsevat konservatiivipuolueethan eivät suostu vallantäyteydessään edes ottamaan muiden kantoja kunnolla huomioon. Markkinat eivät ratkaise ongelmia, se on nähty. Tarvitaan lujia poliittisia toimia kuten muun muassa entinen Saksan liittokansleri Helmut Schmidt vaatii.

Entä Suomen ulkosuhteet ja kysymys Natosta? Näistä asioista ei saisi nyt vaieta. Miksi Venäjä on edelleen monelle niin suuri uhka, että edes nuoria kielen opiskelijoita ei löydy tarpeeksi?

Miksi haikailla Natoon? Se on

, jälleen Schmidtiä lainaten. Ennustan, että monella on näissä vaaleissa takaraivossa kova kysymys Suomen Nato-suhteesta. Kantansa avoimesti ilmaiseva ehdokas saa äänestäjän puolelleen ja kohottaa samalla kansanvaltaa.

Kaikkein suurin vahinko tulisi, jos maailman pahinta ongelmaa, ravintotilannetta eli nälkää ja sen poistamista, ei käsiteltäisi meillä ollenkaan.

Niin, kumpi onkaan parempi, mansikka vai mustikka?

Suonenjokiset pitävät varmasti mansikan puolta, rautalampilaiset kenties mustikan. Jälkimmäinen on tutkimuksissa todettu terveysvaikutuksiltaan kaikkein parhaimmaksi.

Tästäkin aiheesta voisi nyt vaalien alla väitellä pakastinten tyhjetessä ja uutta marjakesää odotellessa.

Kirjoittaja on Hankasalmen seurakunnan kirkkoherra.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.