Marssilla tulevaisuuteen

Puolustusministeri ja puolustusvoimain komentaja ovat viimeisen vuoden aikana toistuvasti todenneet, että useat syyt pakottavat puolustusvoimat jälleen uudistumaan. Puolustusvoimauudistuksen perusteina ovat ennen kaikkea taloudelliset ja teknologiset syyt sekä koulutukseen tulevien ikäluokkien pieneneminen.

Tämän päivän muutostarve ei ole mitenkään uusi tilanne. Puolustusvoimien synty 1918 alkoi kovin erikoisesti ja alkuvuosia leimasi sisäiset ristiriidat ja epävarmuus valittavasta suunnasta. Onkin hämmästyttävää, kuinka hyvin puolustusvoimien ennakkoluuloton kehittäminen onnistui sotia edeltäneenä kahtenakymmenenä vuotena.

Sotien jälkeen aluemenetykset, suojeluskuntien lakkauttaminen ja puolustusmateriaaliin liittyneet rajoitukset pakottivat puolustusvoimat jälleen kokonaisvaltaisiin muutoksiin. Pariisin rauhansopimuksen rajoitteet ja puolustusvoimien arvovallan heikkeneminen vaikeuttivat suuresti kehitystyötä 1950-70-luvuilla.

1960-luvulta alkaen myös suurten ikäluokkien astuminen palvelukseen vaikutti merkittävästi puolustusvoimien kustannusrakenteisiin ja pakotti mm. rakentamaan lisää varuskuntia. Tällöin olivat varusmiesvahvuudet noin kaksinkertaiset nykyisiin verrattuna.

Kylmän sodan jälkeen 1990-luvulla turvallisuusympäristömme muuttui suuresti erityisesti Baltian suunnalla. Lähialueemme eri valtiot ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana valinneet omat suuntaansa turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa. Samalla suljetusta Neuvostoliitosta on kehittynyt erilainen Venäjä, jonka kanssa moninainen myönteinen kanssakäyminen on lisääntynyt aikaisempaan verrattuna aivan eri tasolle.

Suomen EU-jäsenyys on lisännyt turvallisuutta ja turvallisuuspolitiikassakin kansainvälisyys on painottunut kansallisten kysymysten rinnalla.

Mahdollisuus Me suomalaiset olemme turvallisuuteen liittyvissä asioissa kovin konservatiivisia. Muutokset nähdään ja koetaan usein vain uhkina. Vanhasta ja turvallisesta haluttaisiin pitää sitkeästi kiinni.

Maailma ympärillämme muuttuu kuitenkin nopeammin kuin koskaan. Ympäristömme muutos on realiteetti, joka on pakko hyväksyä. Puolustusjärjestelmämme uudistaminen on nähtävä nykyistä enemmän mahdollisuutena ja ennaltaehkäisykyvyn takaajana.

Uudistuksessa on tavoitteena rakentaa uusia kykyjä valtakunnan puolustamiseen eikä vanhojen rakenteiden purkaminen ole mikään itseisarvo. Uudistus on tehtävä pitkäjänteisesti ja vapaaehtoisesti, ei taloudellisten tai muiden syiden pakottamina.

Uudistaa on myös aina parempi kuin jäädä vanhoihin asemiin ja taantua. Ennaltaehkäisykykyä ja turvallisuutta lisää ennen kaikkea laatu, ei niinkään määrä. Tämän me suomalaiset tiedämme myös historiastamme.

Muutoksen edessä maanpuolustuksen tilanne Suomessa on onneksi monella tavalla vakaa. Tulevaisuus näyttää meille kyllä haasteelta, mutta ei ongelmalta.

Kansalaiset ja kansanedustajat luottavat puolustusvoimiin ja maanpuolustus hyväksytään laajasti. Yleisen asevelvollisuuden ja alueellisen puolustusjärjestelmän nimiin vannotaan myös jatkossa ja puolustusvoimien toimintaedellytykset halutaan turvata.

Puolustusvoimien on oltava aktiivisesti suunnittelemassa omaa muutostaan, koska haluamme omalla ammattitaidollamme olla vaikuttamassa kehityksen suuntaan. Linjaratkaisujen päätökset tehdään kuitenkin aina hallituksessa ja eduskunnassa. Myös puolustusvoimissa toki ymmärretään valtiontalouden ja taloudenpidon lainalaisuudet.

Mikä uudistuu? Teknologian kehityksen kiihtyessä ja olemassa olevan materiaalin vanhetessa erityisesti välineiden ja keinojen on muututtava. Jotta uusista hankinnoista ja muuttuvista toimintatavoista saatava hyöty saadaan jalkautettua sodan ajan joukoille, pitää myös johtamis- sekä koulutusjärjestelmämme uudistua. Puolustusvoimien yleisilme on saatava hoikennettua ja koulutuksen sisältö ajanmukaistettua.

Itä-Suomen halki rakennettiin välirauhan ja jatkosodan aikana Salpalinja. Investointi sopi sen ajan haasteisiin. Se lisäsi turvallisuutta ja antoi selkänojaa elämästään taistelevalle kansakunnalle.

2010-luvulla ei puolustusmäärärahoja enää käytetä uusien linnoitusten rakentamiseen; se ei ole järkevää. Nyt rakennetaan yhteisiä aselajien ja puolustushaarojen joustavia ja liikkuvia kykyjä 2020-luvun haasteisiin. Vain verkottuneella rakenteella ja yhteistoiminnalla saadaan erillisten järjestelmien kykyjen summa maksimoitua.

Mikä ei ennen ollut mahdollista, on nyt tekniikan kehittyessä tullut mahdolliseksi. Kehitys on hyödynnettävä. Meille se on suhteellisen helppoa, koska henkilökuntamme ja nuorisomme on niin korkeatasoista.

Vastuuta reserveille Yleinen asevelvollisuus antaa meille tukevan perustan edessä olevissa haasteissa samalla kun puolustusvoimauudistus ulotetaan myös varusmies- ja reserviläispalveluksen sisältöön.

Tulevat asevelvolliset ikäluokat ovat entistä kriittisempiä ja fyysisiltä ominaisuuksiltaan aikaisempaa enemmän valmentautumista vaativia. Vastaavasti heillä on paljon kykyjä, joilla puolustuksemme uskottavuutta voidaan edullisesti lisätä. On huolehdittava siitä, että asevelvollisten osaaminen sekä halu ja tahto hyödynnetään entistä paremmin. Tämä takaa varusmiesten ja reserviläisten hyvän palvelusmotivaation.

Vastaavasti reserviläisten vastuuta voidaan lisätä erityisesti alueellisella tasolla ja aktiivisten sekä osaavien reserviläisten sotilasuran kehitystä on tuettava. Näin tehden on reserviläistemme helpompi luottaa puolustusvoimauudistukseen ja tukea sitä.

Tämä taas vaikuttaa myönteisesti siihen, että uudistuksen takana seisovat myös kotijoukot ja uskottavuutemme varttuneet takuumiehet, vanhenevat, mutta sitäkin maanpuolustushenkisemmät veteraanimme. He, jotka eivät koskaan jääneet poteroihin makaamaan.

Kirjoittaja on kenraalimajuri ja Itä-Suomen sotilasläänin komentaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.