Matematiikan heikot taidot haittaavat taloutta

Peruskoulunsa päättävien matematiikan osaaminen näyttää vakiintuneen aiempia vuosikymmeniä heikommalle tasolle. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreessa tutkimuksessa yhdeksäsluokkalaisten matemaattiset taidot olivat säilyneet ennallaan vuoteen 2012 nähden.

Matematiikan oppiminen oli kuitenkin heikentynyt jo vuoden 2011 arvioinnissa (SS 26.4.). Myös vuonna 2013 Pisa-vertailussa Suomen sijoitus matematiikassa tippui selvästi.

Vaikka kaikki eivät hyödynnä matematiikkaa työssään tai hyödyntävät sitä vähän, kaikki tarvitsevat sitä arkielämässään. Päivittäiseen kansalaistaitoon kuuluu alennusprosenttien tai lainakorkojen laskeminen, mutta näissäkin perustaidoissa on puutteita. Myös todennäköisyyksien ja tilastojen ymmärrys on heikkoa.

Osaamisen rapautuminen on huolestuttavaa siksikin, että niin teollisuus ja kaupan ala kuin tieteellinen tutkimus perustuvat matematiikkaan. Käytännössä kaikki lukion pitkän matematiikan suorittaneet pääsevät halutessaan teknis-luonnontieteellisille aloille, ja he työllistyvät pääsääntöisesti erittäin hyvin.

Matemaattisten aineiden opettajat ja yliopistotutkijat arvioivat, että lukioiden lisääntynyt valinnaisuus on entisestään heikentänyt kiinnostusta opiskella luonnontieteitä (Yle 20.4.). Koululaiset joutuvat tekemään päätöksiä tulevasta urastaan liian nuorina, jolloin painavat mielikuvat ja mukavuudenhalu.

Lukion yleissivistävyydestä ei ole varaa tinkiä etenkään matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osalta. Yliopistojen opiskelijavalinnoissa tulee laajasti harkita, voidaanko erityisesti pitkän matematiikan lukioarvosanoja painottaa nykyistä enemmän.