Matka hyvän elämän pääkaupungiksi maksaa

Kuopion kaupungin ensi vuoden talousarvio osoittaa, miten savolaisten pääkaupunki aloittaa uuden strategiansa mukaisen kasvunsa hyvän elämän pääkaupungiksi vuoteen 2030 mennessä. Etunoja on selvä. Tavoitteen saavuttaminen tulee hintoihinsa, kun palveluista ja niiden tarvitsemasta infrastruktuurista huolehditaan ja kasvua vauhditetaan investoinneilla päiväkoteihin ja kouluihin.

Jos talousarvio pitää, alijäämää syntyy ensi vuonna 12,4 miljoonaa euroa. Toimintamenot kasvavat tämän vuoden ennusteeseen verrattuna 2,5 prosenttia. Samaan aikaan kuntaliitosten yhdistämisavustukset vähenevät 4,9 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatusmaksutulot kutistuvat kaksi miljoonaa euroa. Kaupungin onkin pakko ottaa lainaa, koska tulorahoitus ei riitä kaikkiin investointeihin. Lainamäärä kasvaa ensi vuonna 37,1 miljoonaa euroa. Bruttoinvestointien summa kasvaa yli 86 miljoonaan euroon.

Uuteen vuoteen on hyvä lähteä, kun tuore ennuste lupaa tälle vuodelle 0,4 miljoonan euron ylijäämää. Talousarviossa oli varauduttu 9,9 miljoonan euron alijäämään. Myönteinen muutos johtuu verotulojen kasvusta. Talouden piristyminen näkyy.

Matala korkotaso avittaa kasvuinvestointien rahoitusta. Hyvä esimerkki tästä on se, että vaikka lainakanta kasvaa 115 miljoonaa euroa tämän vuoden vajaasta 350 miljoonasta eurosta reiluun 460 miljoonaan vuonna 2021, vuotuiset korkokulut pysyvät ennallaan noin kuudessa miljoonassa eurossa. Vaikka korkotaso nousisikin, velanoton riski ei ole kasvun tuomaan potentiaaliin nähden erityisen suuri.

Yksi hyvän elämän pääkaupungin edellytyksistä on tietysti kaupungin oman henkilöstön hyvinvointi. Siinä on luvuista päätellen paikoitellen paljon parantamisen varaa, vaikka sairauspoissaolojen määrä ei juuri poikkeakaan valtakunnallista keskiarvoluvuista.

Kaupungin palveluksessa on töissä noin 6 500 ihmistä. Heistä kolme neljästä ei ole sairaslomalla vuoden aikana päivääkään. Siitä seuraa, että kun koko henkilöstön sairauslomapäivien määrä oli syyskuun lopussa keskimäärin 17,1 vuodessa, joka neljäs eli noin 1 600 ihmistä on sairauslomalla keskimäärin 68 päivää. Kaupunki tavoittelee sairauslomapäi­vien määrän pudottamista kahdella päivällä henkilötyövuotta kohti. Muutos tarkoittaisi, että kaupunki saisi 65 ihmisen koko vuoden työpanoksen verran lisää käyttöönsä. Sairauspoissaolot johtuvat tuki- ja liikuntaelinten vaivoista sekä mielenterveyteen, käyttäytymiseen ja hengitystiesairauksiin liittyvistä syistä. Kaupunki on siksi päättänyt panostaa työergonomiaan, työilmapiirin kehittämiseen ja terveellisiin ja turvallisiin työtiloihin.

Kaupunki valmistautuu alkaneella valtuustokaudella myös sote- ja maakuntauudistukseen, joka kääntää katseet kaupungin elinvoimaisuuteen. Talousarviosta päätellen elinvoimaisuutta tavoitellaan komeasti jo ensi vuodesta alkaen. Kuopio on iskussa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kyllä kansa sittenkin tietää enemmän kuin olisi kohuista luullut

Kuopio taiteilee toivon ja arkitodellisuuden rajalla

Monipaikkaista hallintoa hyvä selvittää

Maailmanlopun meininki

Kuopio irtisanoo henkilöstöään – vanhustenhoitoa uhkaa työvoimapula

Vasemmistoliitto iskee nyt perussuomalaisten kylkeen

Tieteenvastustus ei kasvakaan

Kova leipä, pehmeä markkinointi

Suomi mukaan maailman jalkapalloperheeseen

Kanttila ei tule kuntoon hurskastelulla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.