Matkailu vaatii tekoja

Todellisen matkailukohteen synnyttäminen vaatii vetovoimatekijän sekä tietenkin yrittäjän. Tällä hetkellä molemmista on pulaa.

Pohjois-Savossa lähes jokaisen kunnan strategiaan kuuluu matkailun kehittäminen. Nilsiää lukuunottamatta ne ovat jääneet ilman käytännön toimia. Merkille pantavaa on, että Kuopio on heräämässä ruususen unesta ryhtymällä suunnittelemaan huvipuiston rakentamista.

Puijon matkailulliset mahdollisuudet ilman julkisia panostuksiakin ovat edelleen erinomaiset, mutta kalahallipuolue on pystynyt estämään ne kunnallisessa päätöksenteossa jo pitkän aikaa. Itä-Suomessa on mahdollisuudet yhdelle huvipuistolle toisin kuin Linnanmäen toimitusjohtaja Risto Räikkönen väittää.

Huvipuiston paikka ei kuitenkaan ole kauppakeskuksen yhteydessä. Huvipuisto on matkailukohde sinällään. Sinne mennään pääasiassa perheittäin.

Toimintojen epäluontevat yhdistämiset eivät tuo toivottua synergiaa. Näin on käynyt esimerkiksi Tervon Lohimaassa, jossa hieno koskialue kalastuspaikkoineen kärsii liian lähelle rakennetuista hotelli-ja ravintolatoiminnoista.

Luontevin paikka Itä-Suomen huvipuistolle on Tahkovuori, jonka kesäaikainen käyttö saisi uuden ulottuvuuden ja jossa majoituskapasiteettia on jo nykyisellään hyvin. Huvipuistohanke antaisi myös eväät aiemmin kariutuneelle Kuopion ja Nilsiän kuntaliitokselle sekä toisi haastetta Kuopion Matkailupalvelu Oy:lle.

Mystiikkaa Täysin mystinen on ollut vuosia kestänyt Tahkon korotushankkeen ympärillä käyty keskustelu ja päätöksenteko.

Hankkeen puuhaajat ja Nilsiän virkamiesjohto ovat tehneet suuren työn hankkeen eteenpäinviemiseksi. Nilsiän päättäjien pieni ja äänekäs joukko sai taivuteltua valtuuston enemmistön hankkeen vastustajaksi. Vastustajiksi ryhtyivät myös maakunnan tärkeimmät julkiset toimijat kuten Pohjois-Savon ely-keskus ja Pohjois-Savon liitto.

Vastustus perustuu suurelta osin oletettujen ympäristövahinkojen syntymiseen. Toteutustavasta riippumatta korotuksesta ei aiheudu merkittäviä ympäristövahinkoja. Alueella ei myöskään ole ainutlaatuisia suojelua vaativia luontoarvoja. Natura-alue on ihmisten tekemä.

Ympäristöluvan saamisessa Tahkon korotushankkeelle ei ole estettä. Kallansiltojen rakentamisen ympäristövaikutukset ovat Tahkon korotushanketta suuremmat, mutta jostain syystä sitä ei vastusteta. Ympäristön kannalta olisi Kallansilloilla pitänyt palata lossikauteen.

Tahkon kehittämistä pidetään tärkeänä kaikilla tasoilla. Muun muassa valmisteilla olevaan maakuntakaavaan ollaan ottamassa aluevaraus Tahkon raideyhteydelle. Kuitenkaan todellisen vetovoimatekijän rakentaminen pyritään estämään kaikin keinoin myös maakuntakaavalla.

Koko Itä-Suomi järvineen ja maisemineen on tosi upea suomalaisten mielestä. Pelkät maisemat eivät myy. Tarvitaan se todellinen vetovoimatekijä, jonka ympärille luontevasti rakentuu riittävän suuri matkailu- ja palvelukeskittymä.

Levin tasolle Lapin ja monien Keski-Euroopan suurten talvimatkailukeskusten menestyksen perusta on laskettelu, jonka suosio perustuu riittävän korkeaan rinteeseen. Tämä perusasia on unohtunut Tahko-keskustelussa.

Rinteissä tapahtuvien lumilajien suosiolle ei ole näkyvissä loppua. Voidaan myös väittää, että Euroopassa ja maapallolla on lumisia rinteitä yllin kyllin. Tahkon alue on kuitenkin sijainniltaan erinomainen. Maksukykyä riittää läheltä, sillä pelkästään Helsingin ja Pietarin seudun kävijämäärät takaavat merkittävän asiakaspohjan. Lyhyet välimatkat mahdollistavat myös viikonloppumatkat.

Korotettuna Tahkosta tulisi todellinen uusi pohjoismainen vaihtoehto Lapin ym. suurille hiihtomatkailukeskuksille. Tahkon markkinaosuus maamme hiihtokeskuksista on nyt 7,5 prosenttia. Vastaavasti esimerkiksi Levin osuus on 15,2 prosenttia. Levin matkailutulojen suuruus vuodessa on noin 200 miljoonaa euroa ja verokertymä kuntaan noin 6,5 miljoonaa euroa.

Tahkon saaminen Levin suuruusluokkaan ei ole mahdottomuus. On myös otettava huomioon, että korotustyön aikainen julkisuusarvo on huikea, sillä hankkeen erikoisuus kiinnostaa laajasti ulkomaita myöten.

Kalleus suhteellista Jos ympäristöargumentit ovat loppumassa kaivetaan korotushankkeessa esille suuret kustannukset. Kustannus on aina suhteellinen, ja lopullinen hinta selviää vasta, kun toteutustapa ja lopulliset suunnitelmat valmistuvat.

Maakunnan julkisten toimijoiden hirttäytyminen ennakkokannanottoon jostakin hankkeesta on vaarallista. Pohjois-Savon liitto on kuntien renki, mutta aluekehityksestä vastaavana se joutuu nöyristelemään kaavoitusta vartioivan ympäristöministeriön edessä.

Pohjois-Savon ely-keskus puolestaan on maakunnan tärkein julkinen rahoittaja- ja asiantuntijaorganisaatio. Se syntyi toteutetussa hallinnonuudistuksessa ja sille tuli hoidettavakseen ristiriitaiset intressit. Sen vastuulla on elinkeinojen ja liikenteen ohella myös ympäristöasiat.

Ely-keskus on profiloitumassa liikaa ympäristöintressin hoitajaksi sekä kannanottojensa että julkisuuskuvan perusteella. Maakunnan elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta se on huolestuttavaa.

Tahkon korotushanke on sekä matkailun että urheilubisneksen kannalta erittäin merkittävä, mutta se ei ole elämän ja kuoleman kysymys. Se on kuitenkin esimerkki millaisia vääntöjä voi tulla.

Se on myös esimerkki siitä, että jos jotakin hanketta ei saada paikallisti nujerrettua, nujerretaan se maakunnan tai valtakunnan voimin. Näin toimii myös ministeri Jan Vapaavuori kauppakeskusten sijainnin ohjauksessa.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon ely-keskuksen eläkkeellä oleva ylitarkastaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.