Matkalla hornan tuuttiin

<p> Kuten monet maailman kansalaiset, myös minä olen huolissani. Hiljennyn sen vääjäämättömän todistusvoiman edessä, jota tilastoiksi kutsutut lukusarjat osoittavat. Maapallon ilmasto lämpenee.</p><p>Ennen luulimme, että tekninen ja taloudellinen kehitys tuo hyvää, niin kuin se toikin. Emme nähneet, että se tuo myös ongelmia, joita maasta käsin on paha hallita.</p><p>Nyt tiedämme, että sadan vuoden kuluttua sää saattaa olla Suomessa samanlainen kuin 5 000 vuotta sitten. Silloin pähkinäpensaat ja isot tammet kasvoivat Savon joka notkossa.</p><p>Yhtä todennäköistä on, että ilmaston lämpeneminen johtaa meidät hornan tuuttiin. Jäävuoret sulavat, Golf-virta hyytyy, talvet Suomessa kovenevat. Pieni jääkausi heittää meille saman arktisen säätilan, joka muuallakin pohjoisilla leveysasteilla vallitsee. Sen saman, jonka ennustetaan Alaskasta, Grönlannista ja Siperiasta katoavan.</p><p><b>Onneksi me</b> suomalaiset olemme syntyneet hyvään maahan. Meillä on suojelija, ympäristöministeriö, joka on jo ennalta varautunut ympäristön muuttumiseen, muuttuupa se mihin suuntaan tahansa.</p><p>Ympäristöministeriö suojelee meitä kaikelta pahalta. Pahaa on muun muassa se, että suomalaiset asuvat missä sattuu. Olisi paljon parempi, jos kaikki asuisivat ja tekisivät työtä samassa paikassa. Silloin ei tarvittaisi kuin yksi infraverkko, jota pitkin kaikki kulkisi. Sepä vasta olisi tehokasta. </p><p>Yksi viiden miljoonan suomalaisen kaupunki asettuisi globaalissa mittakaavassa keskisuureksi. Silti sitä voisi jo kutsua metropoliksi. Miten hienoa: maailman paras maa ja samalla oikea city, jonka takana aukeaa 100 000 järveä ja yksi iso metsä. Tämän vision rinnalla kaikki muut futuristiset mallit alkavat näyttää naurettavilta.</p><p>Ikävä kyllä, unelmiin on matkaa. Siksi ympäristöministeriö joutuu käyttämään ruoskaa, jonka hallinnollinen nimi on normiohjaus.</p><p>Jätevesiasetus oli hyvä yritys. Siinäpähän ihmiset rupesivat näkemään, että ei kannata asua hujan hajan, se tulee vielä kalliiksi. </p><p>Haja-asutus on jarru, joka hidastaa dynaamisten kasvukeskusten nousukiitoa. Onneksi yhteiskunnalla on keinonsa. Kun lopetetaan tuki kaikilta maaseudun palveluilta, sinne jäävät enää ne, jotka eivät pääse pois.</p><p><b>Asumisen </b>hajanaisuuden rinnalla ympäristöministeriön päätä painaa tietoisuus siitä, että suomalaiset ovat epäluotettavia. Aukovat yhä ikkunoita eivätkä usko edes ilmanvaihtoa itseään paljon viisaamman teknologian varaan.</p><p>Eiköhän normiohjaus ala tehota, kun uudet rakennusmääräykset tulevat voimaan vuoden 2012 alusta. Sen jälkeen loppuu leikkiminen muka ekologisella asumisella.</p><p>Määräykset ovat parhaillaan lausuntokierroksella, ja ne löytyvät myös ympäristöministeriön verkkosivuilta. Kuka tahansa voi todeta, että jätevesiasetuksen virheistä on otettu oppia. Nyt asiat kerrotaan niin, että tyhmäkin ymmärtää.</p><p>Kodin energiatehokkuutta voi ryhtyä aluksi laskemaan noin 250-sivuisen dokumenttipumaskan avulla. Se muistuttaa selkokielellä, että "viivamaisten ja pistemäisten kylmäsiltojen lisäkonduktanssit ja lasketaan tarkoitukseen soveltuvalla laskentamenetelmällä tai määritetään kokeellisesti."</p><p>Lisäksi "laskentatyökalusta riippuen teknisten järjestelmien energiankulutuksen laskenta tehdään yleensä joko osittain tai täysin tulosten jälkikäsittelyllä. Ainoastaan kehittyneimmät laskentaohjelmat pystyvät suorittamaan järjestelmälaskennan luvussa 4 kuvattujen laskentasääntöjen mukaisesti." </p><p>Kuulostaa luotettavalta. Näillä ohjeilla joku myy vielä paljon eristevillaa. Älkää sitten unohtako, että "henkilön kokonaislämmönluovutus 125 W vastaa aineenvaihdunnan tehoa 1,2 met kehon pinta-alalla 1,8 m&sup2;."</p><p><b>Kuten</b> asuntoministeri <b>Jan Vapaavuori </b>vakuuttaa, energiatehokkuudessa "Suomi etenee johdonmukaisesti ja rivakasti". Ei väliä, lämpeneekö ilmasto vaiko kylmenee: Maailman parhaassa maassa asutaan pian maailman tiiveimmissä muovipulloissa, joissa on maailman paksuimmat seinät. Pulloja hoitaa automatiikka, jota ei ole vielä ehditty testata.</p><p><i>Kirjoittaja on Savon Sanomien uutispäällikkö.</i> </p>

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kun katsoo vain puuta, ei näe metsää

Antelias budjettiehdotus muistaa maakuntiakin

Taidepetosjuttu ravistelee ortodoksikirkkoa

Anna kaekkes, vuan elä periks

Turhat johtajat ja jonninjoutavat isopalkkaiset pikkuviskaalit pihalle – Vai mitenkä oli?

EU-puheenjohtajamaa ei ehdi tehdä mahdottomia

Asiakkaan pitää joustaa, kun tuotanto ei jousta

Uhan alla

Slovenia on pieni suuri maa

Unelma Kuopion Rivierasta etenee Itkonniemellä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.