Median on vaalittava luotettavuuttaan huolella

Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi keskiviikkona kaksi päätöstä, joista toinen oli langettava ja toinen vapauttava. Molemmat liittyvät vyyhteen, jossa on käsitelty pääministerin ja median suhteita.

Suomen Kuvalehti sai huomautuksen. JSN:n mukaan lehti ei aidosti pyrkinyt antamaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle Ylen päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä. Kyse oli tapauksesta, jossa Suomen Kuvalehti julkaisi verkkosivullaan yöllä uutisen, jonka mukaan Jääskeläinen olisi hyllyttänyt juttuja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) painostuksen takia. Olisi ollut kokonaisuudelle eduksi, jos JSN olisi ottanut kantaa myös väitteisiin Suomen Kuvalehden jutun virheistä.

Yle sai puolestaan vapauttavan tuomion, joskaan JSN ei ollut yksimielinen. Kyse oli uutisesta, jossa kerrottiin pääministerin kytköksestä Terrafamelle kuljettimia toimittavaan Katera Steel -yritykseen. Suurin osa jutun tiedoista oli julkaistu jo aiemmin Kansan Uutisissa ja Iltalehdessä. Ylen ei ollut välttämätöntä odottaa pääministerin kommenttia ennen jutun julkaisemista, koska kyse oli tavanomaisesta haastattelusta, ei samanaikaisesta kuulemisesta ja pääministerillä oli mahdollisuus kommentoida väitteitä jälkikäteen.

JSN:n linjaukset ovat tolkullisia. Uutiskilpailu ei saa johtaa siihen, että juttuja julkaistaan uutisvoiton huumassa journalistisista periaatteista tinkien.

Torstaina Yle kertoi, että se teettää ulkopuolisen selvityksen journalistisesta päätöksenteostaan. Hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään selvitys on omiaan lisäämään luotettavuutta Yleä kohtaan, siinäkin tapauksessa, että puutteita löytyisi. Ne kun johtaisivat väistämättä korjaustoimiin.

Uutisnälkä kuuluu hyvän toimittajan ominaisuuksiin. Uutisnälkäisyyteen saattaa joskus liittyä sokeutta lähteiden motiiveille ja kritiikittömyyttä lähteen tietoja kohtaan, mikä voi johtaa totuudellisuudeltaan vinoihin uutisiin. Hyvätkin toimittajat tarvitsevat esimiehiä kysymään ja kyseenalaistamaan, ovatko asiat juuri niin kuin ne näyttävät olevan. Jos esimerkiksi päätoimittaja toteaa, ettei jostakin asiasta tehdä enää juttuja, kyse ei lähtökohtaisesti ole sensuurista tai sananvapauden rajoittamisesta. Se on vain journalistista harkintaa, joka viimekädessä kuuluu aina päätoimittajalle.

Vastuullisen median elinehto on katselijoiden, kuuntelijoiden ja lukijoiden luottamus. Se ei voi säilyä, elleivät kerrotut tiedot ole tarkkoja tai jos ne eivät pidä paikkaansa. On säilytettävä kriittisyys lähteitä kohtaan ja on varmistuttava tietojen oikeellisuudesta sitä visummin mitä kovemmasta uutisesta on kyse. Median käyttäjän tulisi kyetä luomaan tapahtuneista asioista todenmukainen kuva uutisten perusteella. Asioiden suhteuttamisella on siksi suuri merkitys. Erityisesti sosiaalisen median megafonivaikutuksen vuoksi journalistien on huolehdittava, että uutisointi ei tee pienistä asioista suuria. Suurentelu voi olla seurauksena, jos samoja uutisia jankutetaan eri näkökulmista ilman että esille tuodaan aidosti uusia tietoja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Rajat ovat ylittyneet

Vanha auto on tarkan talouden perusta

Perämeren lohia tappava outo tauti huolestuttaa

Turvakudelmaa on joskus vaikea hahmottaa

Sitä saa, mitä tilaa

Savolaista small talkia

Lihan alkuperämaatietoa ei oikeasti tarvitse aina kertoa

Talouskehitystä on seurattava herkeämättä

Kuningas kävi vaatimattomassa studiossa, eikä musiikki ollut enää entisellään – silti Wiskari möyrii matona korvassa

Puoli Suomea liikkeellä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.