Metsänielut ja biotalous

Kyllä minä niin mieleni sekoitin. Siihen ei tarvittu kuin lukea kuukauden ajalta toistakymmentä artikkelia lehdistä Durbanin ilmastokokouksen jälkeen. Mielipidekirjoituksissa ilmasto- ja metsäinsinöörit, tohtorit, professorit, luonto- ja järjestö-aktiivit, Metsäteollisuus ry:n ja MTK:n metsäammattilaiset taittavat edelleen peistä metsävarojemme käytöstä. Ääripäinä on näkemykset metsistä suojeltuina, passiivisina, koskemattomina ikimetsinä ja hiilivarastoina eli metsänieluina toisaalta metsiämme tarkastellaan monimuotoisesti kasvavan biotalouden, bioyhteiskuntamme kehityksen perustana.

Kovinta kinastelua käydään siitä, antavatko Durbanin ilmastokokouksessa sovitut hiilidioksidin sitomisvelvoitteet sekä laskentasäännöt kannusteita metsien hoidolle ja puunjalostuksen edistämiselle.

Tekniikan tohtori Riitta Korhonen (HS 16.1. 2012) pohdiskeli mielenkiintoisesti, että jos metsänkasvattajille alettaisiin korvata metsien pitämisestä passiivisessa tilassa metsänieluina - jopa ennen pitkää puun myyntiä kannattavampana - johtaisi se toisaalla bioenergia- ja myös puutuotealan vaikutusten menettämiseen. Korhosen mukaan tilanne johtaisi juuri luonnonsuojelijoiden toivomaan lopputulokseen eli metsävarantojen kasvamiseen äärimmilleen.

Edellisessä pohdinnassa on havaittavissa samoja piirteitä kuin sähköntuotantoon ja -kauppaan luodussa päästökauppamenettelyssä. Tavoite on hyvä, mutta välineiden käyttö, mahdollisuus kontrolloida ja ohjata niillä markkinoita alkuperäisiin tavoitteisiin sekä ennustaa globaali kehitys on vaikeaa.

Myös tuulivoimatuotanto on lukuisissa mielipiteissä varmojen näkemysten kohde esimerkiksi seuraavilla perusteluilla: Tuulivoima on täyttä humpuukia nykyisillä tuulioloilla, investointien hinnoilla ja niiden kestoiällä sekä valtion subventioiden suuruudella . Miten tuulivoimainvestoinnit tulevat etenemään Pohjois-Savossa, se on yritysten roolia. Investoinneille edellytyksiä antava ja niitä mahdollistava Pohjois-Savon tuulivoimakaava on kuitenkin parhaillaan kaikkien nähtävillä.

Pohjois- ja Etelä-Savon maakunnille laaditaan parhaillaan Ely-keskusten kanssa ensimmäistä ilmasto-ohjelmaa. Valmisteluun liittyy useita seminaareja ja seuraava pidetään Kuopiossa 30.1. 2012.

Seminaarissa jatkuu varmuudella keskustelu maakuntamme metsävarojen merkityksestä niin ilmastonsuojelussa kuin maakuntamme taloudelliselle kehitykselle ja työllisyydelle. Metsä uudistuu joka tapauksessa - ja niin myös mielipiteet, huomaan.

Yhdyn edelleen niihin näkemyksiin, joissa puunkäytön monimuotoisen lisäämisen Pohjois-Savossa nähdään ja perustellaan parhaiten palvelevan myös ilmastotavoitteita. Metsien hyötykäyttö, aktiivinen uudistaminen sekä laaja-alainen tutkimuksen, opetuksen ja teollisuuden yhteistyö vahvistaa Savojen asemaa biotaloudessa.

Kaunis käsite ja tavoite - bioyhteiskunta - ei etene vain rajoituksilla ja totaalikielloilla. Erikoisin esimerkki kieltopyrkimyksistä onkin luontojärjestöjen visio Suomen eteläisten tutkimusmetsien suojelusta luonnonsuojelullisin perustein.

Alan tutkija huomautti, että tutkimusmetsissä tulee säilyttää aina rajoittamaton oikeus ja mahdollisuus tutkimukseen. Tutkimusmetsissä tehtävä toiminta voi lisäksi tuottaa luonnolle, sen monimuotoisuudelle enemmän lisäarvoa kuin totaalisuojelu. Kuinkahan kyseinen kieltomalli soveltuisi lääketieteessä tehtävään tutkimustoimintaan?

Luonnonvarojamme on voitava käyttää ja suojella pitkäjänteisesti. Itä- ja Pohjois-Suomelle merkittävien luonnonvarojen hyödyntämisessä ja ympäristönsuojelussa ei saisi sortua pinnalliseen mielikuvamaalaukseen ja oman ideologian edistämiseen. Ministeri Heidi Hautalan letkautukset vastikään Lapista Pohjolan Kongona kaivosteollisuuden kehittämisessä olivat harkitsemattomia ja rajalinjoja rakentavia.

Pohjois-ja Etelä-Savon ilmasto-ohjelmassa kärki on kehittää ja kasvattaa energiaosaamistamme kansallisia ilmastotavoitteita tukien. Tahdomme maakuntiemme kytkeytyvän paremmin osaksi kansallista ilmasto-, ja energiapolitiikkaa sekä vahvistaa tutkimuksen, opetuksen ja yritystoiminnan yhteistyötä.

Varkauden keskustassa, Pirtinvirran varrella, pääosin Andritz Oy:llä ja Foster Wheelerillä on yli tuhannen (1000 !) energia-alan työpaikan keskittymä, joka on kansallisesti ainutlaatuinen. Noiden globaalisti toimivien yritysten ei tarvitse markkinoida itseään Pohjois-Savossa. Siksi kyseistä vahvaa keskittymää ei tunneta juuri Varkauden ulkopuolella.

Kun edellisiin lisätään European Batteries Oy:n akkutuotanto ja leppävirtalaisen Gebwell Oy:n vahva ja nopea kasvu yhdeksi johtavista maalämpöalan kehittäjistä Suomessa, on olemassa vahvat perusteet lisätä julkisten toimijoidenkin panoksia vahvuutemme vahvistamiseen. Ne tarvitsevat kansainvälisessä kilpailussa koulutuksen ja tutkimuksen tuottamaa kilpailukyvyn vahvistamista. Tuon tukiympäristön - t&k&i-toiminnan - on oltava lähelle niitä integroituneena.

Ilmasto-ohjelmatyössä tuotetaan myös kuntakohtaiset kasvihuonekaasupäästöluvut. Ne ovat tarpeen tutkijoille muutoksen seurannassa. Ydin on kuitenkin löytää konkreettisia tapoja vahvistaa kasvuamme energia-alan osaajina niin laite-, polttoaine- kuin muussakin tuotannossa kuten myös tutkimuksessa ja hyödyntää monipuolisesti sekä kestävästi metsävarojamme.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.