Metsänpeitossa

Viikko sitten hieholauma karkasi Heinävedellä suin päin metsään. Arvellaan, että se pelästyi karhua.

Sittemmin osa hiehoista on löydetty ja ajettu takaisin laitumelle, osa on kävellyt kotiin omia aikojaan, osa on karannut uudelleen ja loput pysyvät teillä tietymättömillä. Eivät kuitenkaan missä tahansa.

Omistajan mukaan karkulaiset pyörivät jossain aivan lähistöllä. Silti niitä ei ole löydetty. Jälkiä näkyy, mutta ne eivät johda mihinkään.

Kadonneita hiehoja ei ole tavoitettu ajamalla, ei piirittämällä eikä lentokoneesta tähystämällä. Miten kotieläimet muka voivat sillä tavoin kadota, aivan kuin maan nielaisemina? Isomummo olisi sanonut, että ne ovat metsänpeitossa.

Metsänpeitto on käsite, jonka kaikki vielä sata vuotta sitten tunsivat. Oli luonnollista ja itsestäänselvää, että metsä kykeni lumoamaan eläimen tai ihmisen peittoonsa, eriskummalliseen tilaan, jossa muuttui näkymättömäksi.

Metsän peittämä ei ollut oikein läsnä tässä maailmassa, mutta ei varsinaisesti tuonpuoleisessakaan. Hän ei kuullut huutoa, tai ei ainakaan kyennyt siihen vastaamaan. Hän saattoi jähmettyä kiven tai kannon muotoon. Vaikka etsijä olisi päälle istunut, ei kadonnutta löytynyt ennen kuin lumous särkyi.

Metsänpeitto kertoi metsän voimasta. Metsällä oli tahto, joten sen kanssa piti pysyä väleissä.

Pahansuovat ihmiset osasivat yllyttää metsän ottamaan naapurin karjan peittoonsa. Viisaat puolestaan tiesivät, kuinka metsän voima sidotaan ja peittoon joutuneet päästetään vapaiksi.

Joskus nykyihminenkin kokee saman, mitä metsänpeitosta ennen kerrottiin. Kesken tavallisen retken, tuttuakin tutummilla reiteillä, voi päätyä outoon oloon. Yht’äkkiä ei olekaan siellä, missä piti.

Metsän äänet hiljenevät, maisema näyttää vieraalta ja valo lankeaa väärästä suunnasta. Aika katoaa ja sammal kasvaa, mutta kulku ei johda perille. Aivan kuin kaikki ei olisi enää omassa vallassa.

Yhtä hämmentävää kuin on menettää tietoisuutensa sijainnista, on saada se hetkessä takaisin. Kuin taikaiskusta tuntematon muuttuu jälleen kotoisaksi, tie turvalliseksi ja askel varmaksi.

Silti eksymistä ei ole helppo unohtaa. Metsänpeitosta jää jälki.

Jos Heinäveden hienot todella pakenivat karhua, myös niillä on ollut muistijälki. Se on saanut ne tunnistamaan vihollisen ja pakenemaan – kuin henkensä edestä.

Reaktio tuntuu kummalliselta, sillä nykyisellä, pitkälle jalostetulla ja enimmäkseen siisteissä sisätiloissa elävällä nautakarjalla ei ole minkäänlaisista kokemusta pedoista. Sen vielä ymmärtäisi, että ilomantsilaiset kyytöt tekevät susien lähestyessä laitumella kehän vasikoittensa ympärille, mutta että lihakarja, jonka alkuperäkin on ties missä Herefordshiren kreivikunnassa tai Limousinin ylängöillä.

Lihanaudat eivät hevin laitumelta heilahda. Silti ne ovat herkempiä kuin uskommekaan. Jossain syvällä sisimmässään ne kantavat alkuhärän ikiaikaista tietoisuutta hengissä selviämisen ehdoista.

Petojen pelko on kirjoitettu geeneihin. Siellä se säilyy, satojen sukupolvien yli. Jos sitä ei tarvita, pelko nukkuu.

Nyt vaikuttaa siltä, että pelko on herännyt. Kenties hiehon uinuva muistijälki tunnisti vain pienen molekyylin karhun ominaishajusta, mutta se riitti. Alkuperäinen käyttäytymisen malli palautui nopeasti laumaan.

Kun eläimet ovat herkistyneet, niitä ei pidättele enää minkäänlainen aita. Villiintyminen on vaistonvaraista virittymistä luonnon ehdoilla elämiseen.

Kaikki tietävät, että metsänpeittoa ei ole olemassakaan. Isomummolle se oli kuitenkin yhtä totta kuin alkuhärän geenit ja karhun hajumolekyylit ovat meille. Ensi vuosisadalla kadonnut hieho saa taas uuden selityksen.

Löydetyt pakenivat taas aidan läpi metsään

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kuopion keskustaan mahtuu lisää asukkaita

Jäsenkato vaikeuttaa kaikkea kirkon toimintaa

Vakaus on tärkeintä

Ollako vai eikö olla, ja miten lähteä?

Tekopyhyyden epikriisi

Ohtaansalmen jakokulma

Keitele Forest seuraa notkeasti ajan merkkejä

Keväällä pukkaa maahanmuuttovaaleja

Käänteinen eläkepommi

Vastuulliset populistit

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.