Metsäteollisuudelle tukea

<p> Oli tärkeätä, että syksystä lähtien käymämme keskustelut ministeri <b>Jyri Häkämiehen</b> ja <b>Mauri Pekkarisen</b> kanssa johtivat metsäteollisuuden toimintaedellytysten kannalta keskeisten toimijoiden kokoontumiseen Helsingin Työväentalolle. Nyt on sitouduttava metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseen. Suomen paperi- ja kartonkituotanto on noin neljäsosa viennin arvosta. Sen aluekehitystä tukeva merkitys on Itä-Suomessa vielä mittavampi.</p><p>Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamisesta käytiin eduskunnassa kesäkuussa 2007 aloitteestamme ajankohtaiskeskustelu. Venäjän puutullien kielteisten vaikutusten estämiseksi edellytimme hallituksen aktiivista roolia neuvotteluissa Venäjän kanssa.</p><p>Tuontipuun osuus kaikesta puusta on ollut noin neljännes. Metsäteollisuuden kannalta tämän asian jättäminen EU:n ja Venäjän WTO-neuvotteluiden varaan oli kansallinen virhe. Nyt on Itä-Suomen ja Venäjän lähialueiden metsäteollisuuden myönteiset yhteistyömahdollisuudet otettava vakavan työn alle molempien maiden valtionjohdon tuella.</p><p>Tavoitteena on perustellusti puun jalostusarvon nostaminen ja uusien tuotteiden kehittäminen kuten funktionaaliset elintarvikkeet, lääkkeet ja muovit.</p><p>Mekaanisen puuteollisuuden kehitystä ja liiketoimintaosaamista on määrätietoisesti kehitettävä samalla kun puurakentamista on lisättävä. Samoin puuta hyödyntävien biojalostamoiden kehittämisessä ja rakentamisessa niin T&K kuin investointitukien kautta ollaan suuren mahdollisuuden edessä.</p><p>Tämä kaikki kehitystyö edellyttää kuitenkin meidän metsä- ja metalliklusterin energiaosaamisen perustan turvaamista. Se edellyttää myös Varkauden metsäteollisuuden ja osaamisen turvaamista ja lisäarvon hakemista sen pohjalta. Sellun, paperin ja kartongin tekeminen on tulevaisuudessakin kannattavaa liiketoimintaa.</p><p><h5>Yhteistyö on voimaa </h5>Voimavaramme on ollut poliittisten päättäjien, valtionhallinnon ja yritysjohtajien toimiva yhteistyö suomalaisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Teollisuuden kilpailukyvystä huolehtiminen on ollut yhteinen kansallinen asia. Tämän vuoksi on hallituksen kyettävä ottamaan huomioon metsäteollisuuden kansalliset edut linjatessaan mm. energia- ja ilmastopolitiikkaa. </p><p>Metsäteollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi on varmistettava puun saatavuus kilpailukykyiseen hintaan. On haettava veromalleja, jotka kannustavat myymään metsää sekä hoitamaan sitä. Pinta-alaverotuksesta myyntiverotukseen siirtymisen kielteiset seuraukset on kyettävä arvioimaan uudelleen.</p><p>Metsätalouden ja metsäteollisuuden taloudellista toimintapohjaa on uudistettava metsälainsäädännön kokonaisuudistuksella, jolla turvataan niin metsänomistajan kuin kansatalouden edut. Kasvatuskelpoisen taimikon aikaansaamiseksi tarvitaan tiukemmat määräajat ja lain tulee korostaa ensiharvennusvelvoitetta.</p><p>Suomalaisessa metsäluonnon suojelussa korostuu liikaa mustavalkoinen tapa erotella joko vahvan metsätalouden maita tai totaalisuojelun alueita.</p><p>Valtion metsien merkitys suojelu- ja virkistyskäytön, työllisyyden ja tasaisen puuhuollon osalta on rakennettava siten, että uudet hallintomallit eivät aja valtion metsiä esimerkiksi kantohintaan liittyvän edunvalvonnan välineeksi. Metsänhoitoyhdistysten veroluonteinen pakkojäsenyysjärjestelmä on uudistettava ja purettava.</p><p><h5>Edullista energiaa </h5>Metsäteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi on ratkaisevaa varmistaa paperi- ja metsäteollisuuden edullisen energian saanti. Sähköveron ja muun muassa työnantajien Kela-maksun poiston luomat lisärasitukset on poistettava metsäteollisuudelta. Metsäteollisuuden sitoutuminen kansalliseen kehittämistyöhön luo vasta perusteet lisäenergiantuotantoon.</p><p>Pitkien etäisyyksien ja kalliiden kuljetuskustannusten kilpailuhaitat on myös kompensoitava kilpailijamaiden tasolle. VR:n Venäjän transiton vähenemisestä aiheutuvia kustannuspaineita ei tule siirtää suomalaisen metsäteollisuuden maksettavaksi.</p><p>Kuljetuskustannusten hallintaa on lisättävä myös vesiteiden kehittämisellä. Metsäteollisuuden etu on myös varmistaa pitkäjänteisesti koneyrittäjien ja korjuupään edellytykset taloudellisesti kannattavaan toimintaan.</p><p><h5>Kansallinen yhtiö </h5>Vuoden 1998 Storan ja Enson omistajajärjestelyistä keskusteltaessa ministeri <b>Antti Kalliomäki</b> totesi: "Kolme suurinta suomalaista omistajaa saa äänivaltaa noin 35 prosenttia, viisi suurinta ruotsalaista hiukan yli 20 prosenttia, ja loppu on kansainvälisillä omistajilla, tosin äänivallattomina hallintarekisterin takana. Tästä siis muodostuu tästäkin näkökulmasta katsoen vahva pohjoismainen yhtiö, jossa suomalaisilla omistajilla on hyvä asema".</p><p>Valtion omistajapolitiikkaa koskevan linjauksen mukaisesti on mahdollista markkinaehtoisesti toimivalle valtionyhtiölle asettaa myös alue-, teollisuus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä ympäristönsuojelua koskevia tavoitteita.</p><p>Valtion omistus Stora Ensossa on merkittävä osa kansallisvarallisuutta, jonka hoidossa on tähdättävä mahdollisimman hyvään yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kokonaistulokseen.</p><p>Globaalin kilpailun tilanteessa toivoisi myös metsäteollisuuden antavan arvoa suomalaisessa osaamisessa, yritysympäristön kilpailukyvyssä ja turvallisuudessa oleville vahvuuksille.</p><p>Metsäteollisuuden siirtyminen uusille markkina-alueille ei voi tapahtua kritiikittömästi ihmisoikeus- ja ympäristörikoksilta silmät sulkien. Nämä voivat olla myös asioita, joista suomalainen yhteiskunta tavalla tai toisella joskus vastaa.</p><p><h5>Sitoutumista </h5>Me tarvitsemme metsäteollisuudessa työnantajien ja työntekijöiden aitoa sitoutumista, jotta toimintaympäristöä uhkaavat muutokset hallitaan. Irtisanomissuojan vahvistaminen tukee yhteistä sitoutumista ja poistaa pelon siitä, että kansainvälinen teollisuus ottaa liipaisimelleen ensiksi heikomman irtisanomissuojan suomalaiset työntekijät.</p><p>Metsäteollisuuden tehtaiden sulkemisten toivotaan nostavan hintatasoa mutta samalla liikevaihto supistuu. Tästä hyötyvät ne toimijat, jotka eivät leikkaa omaa kapasiteettiaan. Metsäteollisuus on valitettavasti tehnyt myös aiemmin suuria virhearviointeja muun muassa USA:n investoinneissa.</p><p>Suomen talouden elpymisen ja hyvinvoinnin rahoituksen kannalta on nyt kansallinen asia varmistaa, että metsä- ja metalliteollisuuden tuotantorakenteita ei ajeta alas tavalla, joka estää Suomen valtiontalouden ja elinkeinopoliittisen kilpailukyvyn.</p><p>Liiketoimintaympäristössä on tervehtymisen merkkejä. Kun talous normalisoituu, on tärkeätä varmistaa teollisuuden toimintakyky. Tehokkainta työllisyyden hoitoa on olemassa olevien tehtaiden toiminnan turvaaminen.</p><p><i>Kirjoittaja on varkautelainen kansanedustaja (sd.) ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtaja.</i> </p>

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.