Metsien käyttöä on mahdollista lisätä paljonkin

Luonnonvarakeskus (Luke) julkaisi tiistaina tuoreen arvion Suomen metsävarojen kasvusta vuosina 2014–2017. Valtakunnan metsien 12. inventoinnin tulokset noudattavat edelleen odotuksia, sillä puuston määrä on kasvanut. Nyt puustoa on arviolta 2,5 miljardia kuutiometriä. Vuotuinen kasvu on noin 107 miljoonaa kuutiometriä. Kasvuvauhti on siten noin 4,3 prosenttia. Ei hakkuista huolimatta, vaan päinvastoin niiden ansiosta.

Luvut jo sinänsä todistavat, että suomalainen metsänhoito on laadukasta ja kestävää. Sen vuoksi olisi hyvä, jos ilmastontutkijat ja ilmaston lämpenemisestä huolestuneet ihmiset epäluulonsa sivuuttaen luottaisivat metsäntutkimukseen erikoistuneisiin tutkijoihin, kun ilmaantuu kysyttävää metsien kasvusta ja puuston hiilensidontakyvystä. Suomessa alan tutkimus on maailman huippua.

Moni inventointitietoja seurannut saattaa muistaa, että viime vuonna arvioitiin kasvuksi 110 miljoonaa kuutiometriä. Kolmen miljoonan kuution pudotus selittyy sillä, että tänä vuonna on otettu käyttöön entistä luotettavampi arviointimenetelmä.

Vuoteen 2024 saakka jatkuvalla kymmenvuotiskaudella kestävä hakkuumahdollisuus on 84,3 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta joka vuosi. Sen jälkeen vuotuinen hakkuumahdollisuus on seuraavat kymmenen vuotta 93 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kolme viime vuotta eli 2015–2017 ovat olleet puunkäytöltään ennätyksellisen suuria, mutta silti vain 83 prosenttia suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta. Jos hakkuut kasvaisivat mahdollisuuksien tasolle, vuonna 2045 Suomen metsissä olisi 2,7 miljardia kuutiota puuta eli noin 200 miljoonaa kuutiota enemmän kuin nyt.

Kun vanhoja puita kaadetaan ja uusia saatetaan kasvuun, toimintaa kuvaa hyvin sana uudistaminen. Metsiä uudistetaan. Suomalaisessa metsänhoitokulttuurissa metsiä ei säilötä tai museoida, vaikka sellaistakin on jopa vaadittu – ja pahimmillaan sellaista kohti ehkä mennään ilmastonmuutoksen torjunnan verukkeella. Ja kenties aivan turhaan, sillä hiilinielujen kasvattaminen ja voimaperäinen metsänhoito eivät välttämättä ole edes hetkellisesti ristiriidassa. Metsien hiilinieluja voi olla mahdollista kasvattaa uusilla metsänhoitotavoilla.

Luken internet-sivustolla kerrotaan viimekeväisestä VTT:n, Aalto-yliopiston ja Luken tutkijoiden laskelmasta, jonka mukaan lisäämällä metsän kiertoaikaa 20 vuodella ja pienentämällä harvennuksissa poistettavan puuston määrää 35 prosentista 20 prosenttiin, metsä kasvaisi tiheämpänä ja siten metsien hiilivarasto voisi olla jopa 40 prosenttia nykyistä suurempi. Laskelmien mukaan metsistä olisi silti mahdollista korjata sama määrä biomassaa kuin nyt. On tosin selvittämättä, aiheutuisiko kiertoajan pidentämisestä riskejä ja muuttuisiko biomassan laatu.

On hyvä tiedostaa, että ilman uusia metsänhoitotapojakin metsänhoito on jo nyt kestävää paitsi puuntuotannon myös ilmaston näkökulmasta, kun tarkastelujaksoksi otetaan puun kiertoaika.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Rockin mantereet

Leikkauskiista ei ole välttämättä vieläkään ohi

Palveluja estäviin hyökkäyksiin voi vain varautua

Sinä olet minun siskoni

Kaipa se polla taas räjähtää Jaana-tädin kotona kello 20.30

Yli vuoden työttömänä olleita on yhä valtavasti

Tavanomainen vierailu veti Suomen myrskyn silmään

Julkishallinto ja palvelut uuden edessä?

Suuri Johtajasi ei ole sinun asiallasi vaan omallaan

Uusi tukialuejako synnytti riidan vanhoilta pohjilta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.