Miehet ilman isänmaata

Onko pääomalla isänmaata?

Tätä on kysytty meillä Savossakin tuhkatiheään viime vuosina, kun kansainvälisille markkinoille levittäytyneet suomalaisyritykset ovat lopettaneet tehtaitaan Suomessa ja siirtäneet tuotantoaan alhaisen elintason maihin, joissa pysyy leivässä vähän huonommallakin palkalla.

Ensimmäiseksi lähdettiin Suomesta siirtämään pois ruumiillista työtä, joissa tarvitaan ennen muuta naisten näppäriä käsiä.

Pari vuosikymmentä sitten, kasinotalouden hurjimpina aikoina, kuultiin jopa ay-liikkeestä ääniä, joitten mukaan oli perusteltua tekemään itse vain parhaita töitä, joista oli vara kunnon palkkaa ja jättää halvat hanttihommat ulkomaille.

Ay-liikkeellä oli myös konstit toteuttaa visiotaan: kun vuotuiset palkankorotukset mitoitettiin parhaiten tuottavien yritysten mukaan, pelattiin äkkiä ulos yritykset ja teollisuudenalat, joilla ei ollut varaa metallin, paperiteollisuuden tai it-alan palkkoihin.

Nokian viime viikon irtisanomisuutiset kertovat, että nyt meiltä viedään jo kallispalkkaista ja suurta suomalaista älyä edellyttävää suunnitteluakin.

Savossa kysymys globaalin yritysmaailman ja isänmaan suhteesta on näkynyt ennen muuta Varkaudessa, jossa Stora Enso on lähtenyt voimallisesti ajamaan alas tuotantolaitoksiaan. Miksi yhtiöllä, jonka pääomistajiin kuuluu Suomen valtio, riittää kanttia nollata investoinnit, joita ei ole rahoitettu vain yhtiön omasta tuloksesta vaan jotka ovat saaneet avokätistä tukea myös valtiolta ja kaupungilta?

Onko tämän päivän tilanteessa kuitenkaan mitään uutta entiseen?

Eipä taida olla. Olen lueskellut viime päivinä pätevän taloushistorioitsijan Markku Kuisman yhteenvetoa itsenäisen Suomen aamunkoitosta Sarajevon laukauksista Tarton rauhaan 1914-1920. Tämän Sodasta syntynyt -teoksen (WSOY 2010) kuvaus ensimmäisen maailmansodan ensivuosien Suomesta vertautuu hyvin kiintoisalla tavalla nykyisessä globaalissa, rajattomassa maailmantaloudessa elävän tasavallan elämänmenoon.

Sarajevosta alkanut maailmansota ei vielä heti ensivaiheissaan avannut tietä Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917, mutta antoi sen sijaan suuriruhtinaskunnan raharikkaille keinot tulla entistäkin rikkaammiksi.

Niin metsä- kuin metalliteollisuudenkin "patruunoille" avautuivat liki rajattomat markkinat, kun Saksa sulki kaikki kauppatiet lännestä Venäjälle. Suomen suuriruhtinaskunnasta tuli sodan ansiosta "suuri keinottelijoiden ruhtinaskunta".

Erityisesti paperitehtailijat vuolivat satumaisia voittoja, joilla ostettiin isänniltä pilkkahintaan maita niin kiivaassa tahdissa, että kaupantekoa piti ryhtyä panemaan kuriin lailla.

Laista ei ollut paljon apua: patruunat antoivat kavereilleen rahaa ja panivat nämä perustamaan yhtiöitä, jotka jatkoivat metsien ostelua entiseen tapaan. Toinen vaihtoehto oli ostaa yhtiöitä, joilla oli jo entuudestaan paljon metsiä. Näin siirtyi esimerkiksi Pohjois-Savossa vanha kunnon Strömsdals bruk Juankoskella Kymi-yhtiön nimiin.

Suomalaiselle suurpääomalle ensimmäinen maailmansota ja Venäjän mukanaolo siinä olivat sampo, jollaista ei oltu nähty sitten muinoisten kalevalaisten aikojen. Kun Venäjän markkinat imivät kaiken, mitä kyettiin tuottamaan, ja kun tuotteista sai sen, mitä siitä ilkesi pyytää, teollisuudella ei ollut mitään intressiä edistää isänmaalaisten suomalaisten orastavia itsenäisyyspyrkimyksiä.

Vuorineuvosten näkökulmasta Saksaan tukeutunut jääkäriliike oli ymmärtämättömien porvarispoikien ja työläisnuorten puuhastelua, jota ei missään nimessä pitänyt tukea. Päinvastoin patruunat kustansivat Venäjän armeijalle kalliin sairaala-ambulanssin ja myös sen tarvitseman varsin huomattavan henkilökunnan.

Että se noitten isänmaan syntyvuosien aikojen suurliikemiesten isänmaallisuudesta. Oma nokka ensiksi!

Rahan sanotaan olevan kasvotonta ja isänmaatonta. Suurpääomalla on todellisuudessa aina kasvot.

Jos sata miljoonaa euroa sulkee kassakaappiin ja hukkaa avaimen, niin siellä se raha on ja pysyy - ketään vahingoittamatta, ketään hyödyttämättä. Pääoma ei päätä itse sijoituspaikastaan, vaan päätöksen tekee aina joku ihminen tai ihmiset.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.