Migrin kuuluukin sovittaa linjaansa tilanteen mukaan

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä arvioi torstaina, että turvapaikanhakijoiden oikeuksia on kavennettu tavalla, joka on herättänyt kysymyksen oikeusvaltion tilasta. Hänen mukaansa vaikuttaa, että Maahanmuuttovirasto (Migri) on nostanut turvapaikanhakijan näyttötaakan niin korkeaksi, että vain hyvin harva sen ylittää saatavissa olevalla todistusaineistolla. Pimiä myös kysyy, onko muuttunut soveltamiskäytäntö linjassa kansainvälisten normien kanssa.

Pimiän arviot perustuvat pilottitutkimukseen, jossa kuusihenkinen tutkijaryhmä selvitti 18-34-vuotiaita Irakin kansalaisia koskevia päätöksiä, myönteisiä ja kielteisiä. Tarkoitus oli selvittää, ovatko hakijaprofiilit ja ratkaisukäytäntö muuttuneet. Vertailuun tuli 125 päätöstä vuodelta 2015 ja 118 vuodelta 2017.

Tilastollisessa mielessä tutkimusaineisto on varsin pieni. Se ei silti näytä estävän yhdenvertaisuusvaltuutettua tekemästä pitkälle meneviä vihjailuja oikeusvaltion tilasta yleensä ja vielä erikseen kansainvälisessä katsannossa. Lisäksi lähtöoletuksena vaikuttaa olevan, että löysemmin perustein tehdyt päätökset olisivat enemmän oikeita ja tiukemmalla seulalla sihdatut enemmän vääriä.

Esimerkiksi vuonna 2015 Migri ei tutkimusaineistossa perustellut kielteistä päätöstään yhtään kertaa sillä, että hakijan kertoma perustuu kuulopuheeseen tai toisen käden tietoon. Sen sijaan vuonna 2017 perustelu oli käytössä 23 tapauksessa. Muutos voidaan tietysti tulkita tiukemmaksi linjaksi, mutta yhtä lailla se voi johtua päätöksentekijöiden työssäoppimisesta, asioiden tilan muuttumisesta ja lisätiedon saamisesta. Migrin kuuluukin sovittaa linjaansa tilanteen mukaan.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.