Mikkeli vai Kuopio?

Valtion aluehallinnon uudistus on vielä pahasti levällään. Jo nyt se on kuitenkin tarjonnut erinomaisen tilaisuuden kaikenlaiseen spekulointiin kuten esimerkiksi siihen, mihin lääninhallitusten tilalle tulevat aluehallintovirastot sijoitetaan.

Itä-Suomen lääninhallituksen keskus sijoitettiin reilu vuosikymmen sitten Mikkeliin. Ratkaiseva tekijä oli se, että lääniuudistusta oli ajamassa ja toteuttamassa eteläsavolainen ministeri Jouni Backman (sd.). Odotetusti Mikkelissä on alettu puhua, että kaupunki on lääninhallituskaupunkina luontainen sijoituspaikka myös aluehallintovirastolle - tai minkä nimen se sitten lopulta saakin.

Maaherran sijoittumisella Mikkeliin ei ole sinällään ollut vaikutusta kaupungin kehitykseen puoleen tai toiseen, koska lääninhallituksen toiminta on ollut koko ajan hajautettuna tasaisesti läänin kolmen maakunnan keskuksiin. Kuopiossa ja Joensuussa on työskennellyt entisissä itsenäisten lääninhallitusten tiloissa suurin piirtein saman verran väkeä kuin Mikkelissä. Maaherra on sukkuloinut ahkerasti lääninsä eri puolilla eikä ole samaistunut "päämajakaupunkiinsa".

Jos uusi aluehallintovirasto toimii nykyisen Itä-Suomen lääninhallituksen tavoin hajautetusti ja jos sen hallinnolliset rajat ovat samat kuin nykyisen läänin, niin tuskinpa sen sijainnilla on silloin kovin järisyttävää merkitystä. Asetelma muuttuu kuitenkin välittömästi, jos rajoja vedetään uusiksi.

Etelä-Savossa ovat useat tahot suunnanneet katseensa jo pitkään milloin Helsingin, milloin Pietarin suuntaan ja kääntäneet näin selkänsä Pohjois-Savolle ja Pohjois-Karjalalle. Viimeksi tämä on nähty, kun ammattikorkeakoulut ovat hakeneet itselleen tulevaisuuden kumppaneita: Mikkelistä mennään mieluummin Lappeenrantaan ja Kouvolaan kuin Joensuuhun ja Kuopioon. Aluehallinnon uudistusta valmistellessa on väläytetty jopa ajatusta, että Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Savo niputettaisi yhdeksi suurmaakunnaksi.

Mikäli näin kävisi, Itä-Suomen aluehallintoviraston keskus ei voisi olla enää missään nimessä Mikkelissä.

Pohjoissavolaisten ja pohjoiskarjalaisten olisi mahdotonta hyväksyä ajatusta, että niiden aluehallintoa johdettaisiin jostain ulkopuolelta. Kuopio tai Joensuu: siinä todelliset vaihtoehdot. Kaakkois-Suomen aluehallintoviraston keskus sijoittuisi luonnollisemmin Kouvolaan kuin Mikkeliin.

Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen on ymmärtänyt nämä ongelmat ja tehnyt oman ehdotuksensa Itä-Suomen suurmaakunnasta, jossa Savojen ohella olisivat mukana molemmat Karjalat ja Kymenlaakso. Tässä viisikossa Mikkeli olisi ainakin maantieteellisesti luontainen keskus.

Itäsuomalaista yhteyttä pitäisi vaalia myös valtionhallinnossa. Historian kasvattamia juuria ei pitäisi katkaista väkivaltaisesti ja tarkoituksella, vaan päinvastoin vahvistaa alueellista identiteettiä. Etelä-Savo on ratkaisuissa keskeisessä asemassa. Minne se suuntautuu? Omat vaikeutensa tuo se, että maakunta on sisäisesti yhä kovin eripurainen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.