Miksi nuori ei äänestä?

Suomalaiset nuoret ovat kansainvälisesti vertailtuna hyvin perillä yhteiskunnallisista asioista. Siitä huolimatta suomalaisten nuorten äänestysinto on poikkeuksellisen alhainen.

Järjestyksessään 36. eduskuntavaalit järjestetään Suomessa tänä vuonna huhtikuun 17. päivänä. Sotien jälkeisessä Suomessa äänestäminen eduskuntavaaleissa on koettu tärkeäksi. Äänestysaktiivisuus on ollut parhaimmillaan 1960-luvulla, noin 85 prosentin tietämillä. Huippuvuosien jälkeen äänestysprosentti on kuitenkin laskenut tasaisesti.

Kevään 2007 vaaleissa äänioikeuttaan käytti enää noin 68 prosenttia äänioikeutetuista suomalaisista. Huolestuttavaa on erityisesti nuorten äänestysaktiivisuuden laskeminen, joka on eri tutkimuksissa arvioitu jopa 20 prosenttia muita ikäluokkia alhaisemmaksi.

Alhaisen äänestysaktiivisuuden lisäksi nuorten tilannetta hankaloittaa yhteiskuntamme ikäjakauma. Äänestysikään tulevan ikäluokan koko on 20 prosenttia pienempi kuin lähivuosina eläkeiän saavuttavien ikäluokan koko.

Alhaisempi äänestysaktiivisuus yhdistettynä ikäluokkien kokoeroihin vähentää nuorten vaikutusmahdollisuuksia olennaisesti. Tilannetta kuvaa hyvin se, että istuvassa eduskunnassa on tällä hetkellä ainoastaan yksi alle kolmekymmenvuotias kansanedustaja.

Asiat kiinnostavat Taloudellinen tiedotustoimisto ja T-Media tekivät loppuvuodesta 2010 tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää 16-21-vuotiaiden nuorten suhdetta politiikkaan hieman tarkemmin.

Miksi politiikka ei kiinnosta nuoria, ja mitkä ovat niitä yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita, jotka nuoria kiinnostavat? Tutkimus julkaistiin joulun alla Jyväskylässä järjestetyssä Nuorisofoorumissa.

Tämän kyselyn mukaan nuoret jättävät äänestämättä pääasiassa siksi, etteivät usko poliitikkojen lupauksiin. Lähes yhtä suuri joukko on sitä mieltä, että vaalien tulos ei muuta millään tavalla politiikan suuntaa.

Moni nuori sanoo aivan suoraan syyksi myös sen, että politiikka ei vain kiinnosta. Yhtä lailla syyksi koetaan puutteellinen tieto puolueiden ja ehdokkaiden mielipiteistä. Politiikka nähdään todellisuudesta irrallisena pelinä, jolla ei ole suurtakaan vaikutusta asioihin.

Kun sanaa "politiikka" ei mainita, vaan puhutaan suoraan eri yhteiskunnallisista teemoista, on nuorilla runsaasti mielipiteitä. Hyvänä esimerkkinä toimi viime syksyn ajankohtaisen kakkosen homoilta, joka nosti erityisesti nuoret barrikadeille. Muita nuoria voimakkaasti kiinnostavia teemoja ovat opintotuen määrä, työttömyyden torjunta, ympäristöasiat sekä maahanmuutto.

Politiikan pelkoa Kouluissa vietetään tällä viikolla sanomalehtiviikkoa, jolloin erilaisia yhteiskunnallisia ja vaaleihin liittyviä teemoja olisi hyvä nostaa esiin.

Yleensä kouluissa puhutaan politiikasta ja eri puolueiden välisistä eroista turhankin varovaisesti. Opettajien ammattitaito riittäisi varsin hyvin asioiden käsittelyyn. Moni pelkää ehkä edelleen leimautumista, mikäli puhuu puoluepolitiikasta oppitunnillaan. Asia olisi kuitenkin äärimmäisen tärkeä.

Moni nuori näkee puolueet yhtenä massana ja niiden väliset erot marginaalisina. Mikäli oma sijainti poliittisella kartalla olisi edes jossakin määrin selvillä, saattaisi äänestäminenkin tuntua mielekkäämmältä.

Moni vaalikeskusteluissa esille nouseva teema on myös sellainen, että sitä olisi hyvä tarkastella puolueettomasti ja eri näkökulmista. Esimerkiksi maahanmuuton merkitys ymmärretään nuorten piirissä hyvin monin eri tavoin.

Erityisesti nuoret miehet suhtautuvat keskimääräistä kielteisemmin maahanmuuttoon ja esittävät mielipiteidensä perusteiksi keskenään ristiriitaisia argumentteja. Toisaalta valitetaan maahanmuuttajien vievän suomalaisten työpaikat, toisaalta heitä syytetään sosiaalitukien varassa elämisestä.

Isoveli valvoo Jyväskylän Nuorisofoorumissa käytiin paneelikeskustelu, jossa paneuduttiin muun muassa poliitikkojen puheiden ja tekojen väliseen ristiriitaan. Nuoria panelisteja huolestutti se, että kaikki vaalien alla annetut lupaukset unohdetaan pian vaalien jälkeen.

Paneeli siirsikin vastuuta medialle. Paneelissa mukana ollut sanomalehti Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola otti haasteesta kopin. Hän lupasi, että lehti seuraa jatkossa tarkemmin, kuinka annetut lupaukset pidetään. Haastepallo voi lentää tässä yhteydessä myös Savon alueelle.

Taloudellinen tiedotustoimisto on kerännyt ennen vaaleja kaikkien puolueiden puheenjohtajien mielipiteet niistä nuoria koskevista asioista, jotka tulisi kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan.

Kaikki puheenjohtajat nostivat esiin nuorten työllistymisen ja nuorisotyöttömyyden ehkäisemiseen tarvittavat toimenpiteet. Muita usein toistuvia teemoja olivat toisen asteen opiskelupaikan varmistaminen kaikille, ympäristöasiat sekä mielenterveys- ja päihdetyön resurssien vahvistaminen.

Puheenjohtajien nostamat teemat menevät aika hyvin yksiin nuorten tärkeiksi kokemien asioiden kanssa. Puheiden tasolla ollaan siis samalla aaltopituudella.

Kun uusi eduskunta ja hallitus myöhemmin keväällä aloittavat, on agendalla kuitenkin taas kymmenittäin muita toinen toistaan tärkeämpiä asioita. Taloudellinen tiedotustoimisto aikoo omalta osaltaan seurata niitä eri puolueiden johtajiensa suulla antamia vaalilupauksia, jotka koskevat nuoria. Nuorten usko politiikkaan palautuu vain tekojen kautta.

Kirjoittaja toimii Taloudellisen tiedotustoimiston Itä-Suomen alueyhteyshenkilönä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.