Miljardihankkeita

Tärkeintä liikenteessä on se, että ihmiset ja tavarat liikkuvat edullisesti ja turvallisesti. Liikennepolitiikassa väylät sopeutuvat palveluiden tarpeisiin. Suurin liikenneongelma juuri nyt on väylien huono kunto.

Silti moni edunvalvoja puhuu mieluummin isoista väylähankkeista kuin tukee kovaa työtä, jolla varmistetaan palvelut resurssien vähentyessä.

On nähty, miten vaikeata on kohdistaa palveluihin leikkaus, jonka hallitus joutuu tekemään valtion joukkoliikennetukeen. Väyläverkon suurinvestoinnit olisivat monta kertaluokkaa kalliimpia kuin tukileikkausten tuoma säästö.

Viime vuonna megahankkeiden äiti oli Helsingin Pisararata. Sen lähes miljardin hinta olisi lähes satakertainen joukkoliikenteen leikkauksiin verraten.

Pisarasta ei paljon enää kuule. Nyt puhutaan sitäkin kymmenen kertaa kalliimmasta Helsinki–Tallinna -tunnelista. Lapin unelma on taas Jäämeren rata, joka maksaisi kolmisen miljardia euroa. Turku haaveilee yhteydestä Tukholmaan meren ali.

Megahankkeita sanotaan kannattaviksi. Ei niitä muuten ajettaisikaan. Sata vuotta suunniteltu Englannin kanaalin tunneli on kymmeniä kilometrejä lyhyempi kuin Tallinnan tunneli olisi. Se pyörinee jo maksutuloillaan 30 vuotta valmistumisensa jälkeen, mutta liikenteen määräkin on erilainen kuin Suomenlahdella.

Jäämeren rataa on ajateltu käytettäväksi mahdollisesti avautuvan Koillisväylän jatkeena. Vielä nyt Saimaan kanavassakin liikkuu yhtä paljon tavaraa kuin Koillisväylällä. Maailma muuttuu, mutta miten rahti koskaan kannattaisi purkaa laivasta juniin Jäämerellä, kun meritie vie suoraan perille Keski-Eurooppaan asti?

Kannattavat hankkeet voi markkinataloudessa toteuttaa kaupallisesti. Maailmalla on yksityisiä väyliä – sellainen on kanaalin tunnelikin. Liiketoiminta kuitenkin vaatii, että investoinnista voi saada tuloja.

Meillä valtion ja kuntien väyliä saa käyttää maksutta. Tietenkin julkisten väylien menot maksaa lopulta aina veronmaksaja. Varsinkin tienkäyttäjä maksaa liikkumisen veroina enemmän kuin yhteiskunnalta kuluu väyliin. Kaupallisia väyliä meillä ei ole. Ei vielä sittenkään, vaikka valtio ottaisi väylätöihin velkaa.

Väylillä on hyviä vaikutuksia välillisesti. Radan varteen voi rakentaa asuntoja, se voi tiivistää kaupunkia ja edistää muitakin yhteiskunnallisia tavoitteita. Valtion tuki kuntienkin hankkeille voi joskus olla perusteltu.

Suuria visioita saa olla ja niitä on hyvä tutkia. Liikenneyhteistyö kaikkien naapurimaiden kanssa on tärkeätä. Visiotkin voivat toteutua, mutta todennäköisesti vasta hyvin pitkän ajan kuluttua.

Liikkujan jokapäiväisissä murheissa visiot eivät auta. Arkisissa liikenneasioissa on vielä paljon ratkomista ennen näitä miljardi-investointeja.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Avohakkuut kuuluvat metsäluontoon

Kansalaisten palautteita tarvitaan

Luottamus poliisiin on kyettävä säilyttämään

Pikavipit ovat liian usein vaarallista tekohengitystä

Kansanedustajan arki ja edut

Facebookin hinta 75 euroa vuodessa

Pitää varoa, ettei yrittäjäköyhälistöä kasvateta

Asepalvelus ei enää ole kaikkien nuorten oikeus

Rälläkät ja ukkoset

Ison vihreen kesäyllätys

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.

Tilaa uutiskirje