Minna Canth ei taivu yksioikoisiin tulkintoihin

Kirjailija Minna Canthin syntymän 175-vuotispäivää juhlitaan tänään ennennäkemättömän Canth-innostuksen siivittämänä. Merkkivuonna on julkaistu useita lasten- ja nuortenkirjoja sekä tietokirjoja, jotka valottavat suurnaisen elämäntyötä uusilta kanteilta. Canthin sanomaa pohditaan hänen myöhemmän elämänsä kotikaupungissa Kuopiossakin yleisötilaisuuksissa ja teatterien lavoilla.

Mistä suoranainen Canth-buumi kumpuaa, pyöreähköjen vuosien lisäksi? Syitä voi hakea sekä yhteiskunnallisesta tilanteesta että Canth-tutkimuksesta, joka on johtanut uusiin tulkintoihin ja arviointeihin hänen tuotannostaan.

Naisten oikeuksien puolustajana ja vähäosaisten asian ajajana Canth on ollut aina ajankohtainen, mutta taas enemmän kuin pitkään aikaan. Esimerkiksi naisiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän näkyväksi tehneelle sosiaalisen median metoo-liikkeelle löytyy varhainen yhtymäkohta Canthin näytelmistä ja muista kirjoituksista. Canth nosti miesten yleisen valta-aseman lisäksi esiin kaksinaismoralismin, jossa miehille sallittiin avioliittoa edeltävät seksuaalisuhteet mutta naisille ei. Canth vaati esiaviollista pidättäytymistä molemmilta sukupuolilta.

Kirjallisuudentutkija Minna Maijalan väitöskirjaan pohjaava elämäkertateos ja tänä vuonna ilmestynyt esseekokoelma ovat rikastaneet kuvaa Canthista. Konservatiivisten kriitikoiden iskemä leima tendenssikirjailijasta, joka ajoi yksioikoisesti poliittista sanomaa, ei tee oikeutta hänen taiteelleen. Maijala ja toimittaja-kirjailija Suvi Ahola korostavat uutuuskirjoissaan, että Canth eläytyi luontevasti erilaisten ihmisten psykologiaan ja hallitsi ironian. Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho vertaa Canthin moderniutta ja rakenteen tajua amerikkalaisiin elokuviin (HS Teema 2/19).

Tänään Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä kysytään vähän joka puolella, mitä mieltä Minna olisi milloin mistäkin asiasta. Voidaan arvioida, että sosialistiksi useaan otteeseen julistautunut Canth olisi nykyisinkin vasemmalle kallellaan, mutta pohdinta on pohjimmiltaan puhdasta spekulaatiota.

Canthin omiminen ja tuominen nykyajan tuomariksi ei ole ongelmatonta. Vaikka huono-osaisuutta on yhä ja tasa-arvossa aina parantamisen varaa, kysymykset ovat muuttaneet reilussa sadassa vuodessa muotoaan. Suomessa puhutaan esimerkiksi enemmän suhteellisesta köyhyydestä kuin absoluuttisesta kurjuudesta, joka vielä Canthin elinaikana johti pahimmillaan nälkäkuolemiin. Toisaalta vaikkapa ympäristöongelmia ei silloin tunnettu.

Canthia sietää juhlia ja tutkia edelleen. Suuren kirjallisuuden tapaan hänen ihmiskuvauksensa pitää kutinsa ajasta aikaan. Asenteesta, joka muutti yhteiskuntaa, voidaan aina ammentaa. Historia on todistanut Canthin näkemykset tasa-arvosta oikeiksi. Omana aikanaan hän oli aidosti toisinajattelija. Canth ei yhtynyt huutokuoroihin vaan haastoi uhmakkaasti ennakkoluuloja ja yleistä mielipidettä.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Nais- ja reviirikiista?

Armottoman kova pottugate

Metsien omistusta uhkaa siirtyä paljon ulkomaille

Pääsiäisen rauha rikki Sri Lankassa

Välttämättömyydestä tulee hyve

Puolueen etu ennen kaikkea

Kotimaista ruokaa pääsiäisen juhlapöytään

Hammaslääkärikoulutus muistuttaa yhteistyöstä

Mikä ei muutu

Kolmannen asteen ratkaisu

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.