Mitä huippunaisia!

Ällistyttävää, mutta totta: siitä ei ole kuin runsas vuosisata, kun tiedemiesten keskuudessa eli käsitys, että naisen ja neekerin aivot voivat halkaista kallon, jos ne kasvavat liian isoiksi. Sen vuoksi kumpaakaan ryhmää ei ajan käsityksen mukaan pidä kouluttaa kovin paljon.

Vasta viime vuosisadan jälkipuoliskolla länsimaissa alettiin yleisesti tunnustaa, että sukupuolten väliset lahjakkuuserot ovat suureksi osaksi pelkkää kuvittelua.

Lahjakkuuden ja luovuuden tutkija, professori Kari Uusikylä on juuri julkaissut kirjan Naislahjakkuus, jonka katsaus lahjakkuuden historiaan tekee ymmärrettäväksi sen, että poikkeuksellisen lahjakas nainen voi edelleenkin joutua raivaamaan tieltään ennakkoluulojen ja vähättelyn risukkoa. Kuinkahan monta lahjakkuutta on jäänyt pimentoon niiden vuoksi?

Kymmenen suomalaista naislahjakkuutta kertoo Uusikylän teoksessa, millaisen tien he ovat kulkeneet oman lahjakkuutensa löytämiseen ja hyväksymiseen. Heidän joukossaan on tunnettuja taiteilijoita, tutkijoita ja muusikoita, yksi jalkapalloilija ja liikennelentäjäkin. Jokainen tarina on erilainen, hämmästyttävä ja rohkaiseva.

Vanhin kertojista on jo edesmennyt, taiteilijasukuun kuulunut ja kansainvälisestikin tunnettu kuvanveistäjä Eila Hiltunen. Hänen lahjansa pyrkivät pintaan jo varhaislapsuudessa. Siitä huolimatta tai sen vuoksi hänestä tuli koulukiusattu. Naisena hän sai osakseen Kuvanveistäjäliiton paheksuntaa ja kollegoiden syrjintää.

Aika oli sellainen, että poikkeuksellinen lahjakkuus sosiaalisine taitoineen ja muine avuineen oli yhdistelmä, jota kaikki eivät sietäneet. Hiltunen, kuten monet muutkin taiteilijat, joutui maksamaan kovan hinnan kutsumuksensa toteuttamisesta. Hän menetti terveytensä, muttei koskaan luomisvoimaansa.

Poikkeuksellinen lahjakkuus voi tytöstä ja naisesta olla jopa hävettävää. Akateemikko Pirjo Mäkelä kertoo nolostuneensa siitä, että sai aina hyviä arvosanoja. Koulu ei antanut haasteita eikä houkutellut pärjäämään. Sen sijaan yliopiston pääsykokeissa hänellä oli hauskaa, kun sai näyttää, mitä todella osasi.

Viidensadan hakijan joukosta ainoana liikennelentäjän oppiin päässyt Marjo Koskinen työskenteli ylioppilaskirjoitusten jälkeen viisi vuotta tiskin takana postissa. Koulutukseen hakeutuminen oli puhdas sattuma.

"Kuka tahansa, miltä tahansa kotipohjalta, voi tulla lentäjäksi", Koskinen toteaa ja viestittää tytöille: "Mieti, mitä elämässäsi haluat, ota selvää ammateista, ja tee omat valintasi. Minä olin ihan kelpo postineiti, ja nykyisin ohjaan isoja lentokoneita. Jokainen ammatti on tärkeä, ja lentäminen sopii minulle hyvin."

Sairauskaan ei mitätöi lahjoja. Pirjo Kalliosta tuli arvostettu keramiikkataiteilija sen jälkeen kun hän oli sokeutunut sairastuttuaan diabetekseen. Käännekohdaksi muodostui tapaaminen toisen taiteilijan, Heljä Liukko-Sundströmin kanssa.

"Eihän tästä koskaan mitään tule kun ei ole terve. Ei se pysty koskaan ihtiänsä elättämään, eikä se kelpaa kellekään", Kallio muistaa äidin puhelleen tutuille. Näkönsä menetettyään hän ajatteli, ettei hänellä ole enää mitään menetettävää. Hän päätti alkaa olla oma itsensä. Ja alkoi menestyä.

Hämmästyttävimmän tarinan kertoo tutkija ja kirjailija Virpi Hämeen-Anttila. Hän kutsuu perheolojaan pystyynkuolleeksi näennäiselämäksi ja pelastautui sulkeutumalla omaan maailmaansa mykkänä ja sosiaalisesti vammaisena.

Ongelmista seurasi raju syömishäiriö ja lihominen. Muutto kotoa käänsi suunnan ja hedelmällinen vuorovaikutussuhde puolison, professori Jaakko Hämeen-Anttilan kanssa oli viimein hyvästijättö lapsuuden ja nuoruuden kriiseille. Tiedonjanon sammuttaminen on edelleen hänen suurin nautintonsa.

Lahjakas lapsi tarvitsee Uusikylän mielestä turvallisen kasvuympäristön ja lämpimät huolehtivat vanhemmat, jotka rohkaisevat lasta tutkimaan ja antavat hänen ajatella itsenäisesti.

"Kun ihminen löytää omat lahjansa, hän voi löytää myös onnellisen elämän avaimet - ehkä jopa tien huipulle, jos sinne haluaa pyrkiä ja jos haluaa maksaa hinnan, joka pyrkimisestä aina seuraa," Uusikylä toteaa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.