Mitä lautaselle tänään?

Ruoka on jokapäiväinen puheenaiheemme. Syöminen on elämisen ehto, mutta siitä on tullut myös entistä useammin nautinto. Lehdet ovat täynnä ruokapalstoja ja reseptejä. Television ruokaohjelmat kiinnostavat. Suomalaiset ovat entistä terveystietoisempia, ja ruoka liitetään terveyteen.

Väestömme keskimääräinen elinikä on noussut viimeisten 30 vuoden aikana huikeasti. Suomalainen nainen elää tänään peräti 82 vuoden ikään ja miesten eliniän odote on 75-76 vuotta. Pääasiallisesti tämä johtuu elintapojemme muuttumisesta.

Miesten tupakointi on vähentynyt rajusti ja ravintomme on muuttunut terveellisemmäksi. Käytämme vähemmän rasvaa ja tyydyttynyttä kovaa rasvaa. Kasviöljyn käyttö eri muodoissa on lisääntynyt. Lisäksi kasvisten, hedelmien ja vihannesten kulutus on noussut roimasti, mutta suolan saanti on vähentynyt. Yllättävän hyvin tehdyt muutokset elintavoissamme ovat ennustaneet sydän- ja verisuonitautien kuolleisuuden pienenemisen maassamme.

Meillä on kaksi maailmanlaajuista ravitsemusongelmaa: vajaaravitsemus ja suoranainen nälänhätä sekä yliravitsemus. Ruoan hinnan roima nousu puhututtaa ja on noussut kansainväliselle poliittiselle agendalle. Puhutaan ruokakriisistä.

Ruoan hinnan nousun vaikutukset kohdistuvat köyhimpiin maihin ja heikoimmissa olosuhteissa eläviin. Maissin, vehnän ja riisin hinnat ovat nousseet lyhyellä aikavälillä kymmeniä prosentteja. Kun kehittyvien maiden köyhimmät käyttävät 60-80 prosenttia tuloistaan ruokaan, jokainen voi kuvitella, mitä ruoan hinnan nousu heille merkitsee.

75 miljoonaa uutta suuta joka vuosi

Ruokakriisiin vaikuttavat myös useat muut tekijät kuin pelkästään viljan hinnan nousu. Maailman väestö lisääntyy 75 miljoonaa vuodessa. Väestön elintason kohotessa lihan kulutus nousee. Lihan tuotannon lisääminen johtaa siihen, että viljaa käytetään entistä enemmän eläinten ruokintaan.

Ihmisen kannalta vilja on halvempi energian lähde kuin liha. Myös ilmaston muutos vie viljelymaata, ja tätä pidetään suurena uhkana erityisesti kehittyvissä maissa. Luonnon katastrofit vaikuttavat lyhyelläkin aikavälillä viljan tuotantoon. Muita tekijöitä ovat öljyn hinnan nousu ja viljelymaan muuttaminen bioenergian tuotantoon.

Viljan käyttö bioenergian tuotantoon herättääkin entistä enemmän kritiikkiä. Viljalla myös spekuloidaan maailman kaupassa. Sitä voidaan varastoida ja hintaa vedättää ylöspäin.

Ruoan puute johtaa aliravitsemukseen, lisää sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Se voi vaikuttaa myös lapsien älylliseen kehitykseen, jolla on pitkäkestoisia vaikutuksia. Epäsuorasti pula ravinnosta heijastuu erityisesti tyttöjen koulutukseen.

Koulutukseen ei ole varaa tai mahdollisuuksia, jos päivittäinen leipä pitää hankkia jo lapsena. Ei ole ollenkaan sama, millä tavalla ruokakriisiin reagoidaan. Kansainvälinen yksituumaisuus on ongelman helpottamiseksi välttämätöntä. Kun me täällä siunailemme ruoan hinnan nousua, se ei johdu EU:sta. Kyse on maailmanlaajuisesta nopeasti syntyneestä ja ratkaisemattomasta ongelmasta.

Eurooppa pelkää mörköjä

Vuosia etenkin Euroopassa on käyty kiistaa geenimuunnelluista elintarvikkeista. Niistä on tehty iso mörkö, jota pitää karttaa viimeiseen asti. Eurooppa onkin jäänyt vuosia jälkeen siitä kehityksestä, mikä on tapahtunut muualla maailmassa.

Entäpä jos tämä tekniikka toisikin osaratkaisun maapallon ruoan tuotannon turvaamiseksi? Pelkillä uhkakuvilla ja uutuuden pelottelulla maailmaa ei viedä eteenpäin. Pitkäjännitteinen tutkimus ja tutkimukseen perustuva päätöksenteko ovat avainsanoja tälläkin sektorilla.

On jopa paradoksaalista, että maailmassa on kutakuinkin yhtä paljon ylipainoisia kuin puutteellisesta ravitsemuksesta kärsiviä. Ylipainon epäedulliset terveysvaikutukset ovat jokaisen tiedossa. Ylipainon syistä käydään kuitenkin jatkuvasti kiistaa. Sitä pitää yllä pieni mutta ärhäkäs aktivistien joukko.

Väittely on tuotu myös julkisuuteen. On kyseenalaistettu nykyisiä ravitsemussuosituksia. Muun muassa Väli-Suomen sanomalehtien Sunnuntaisuomalainen käsitteli aihetta vastikään.

Kun miljardi ihmistä kaipaa lisää viljaa syödäkseen, on absurdia, että samanaikaisesti meitä pelotellaan hiilihydraateilla, syyllistäen myös viljatuotteet. Tutkimuksien mukaan sokeriset juomat ja makeat leivonnaiset voivat olla yhteydessä lihomiseen ja diabetesriskiin, mutta monipuolisia hiilihydraattilähteitä ei tähän pidä sotkea.

Peruna ja vilja ovat kelpo ruokaa

Eri tärkkelyslähteet vaikuttavat eri tavoin aterian jälkeisiin verensokeri- ja insuliinipitoisuuksien nousuun. Tärkkelys on tärkeä energian lähde. Sitä saadaan pääasiassa perunasta ja viljatuotteista. Kokojyväviljatuotteet ja peruna ovat myös tärkeitä suojaravintoaineiden ja kuidun lähteitä. Muita hiilihydraattien lähteitä ovat muun muassa hedelmät, juurekset ja marjat ja esimerkiksi maito.

Nykysuosituksissa korostetaan ruoan monipuolisuutta. Ruoan valmistuksella vaikutetaan ruoan rakenteeseen ja siihen, miten hiilihydraattipitoiset ruoat suurentavat verensokeria aterian jälkeen. Esimerkiksi pasta suurentaa verensokeripitoisuutta hitaasti.

Rukiilla on havaittu olevan monia terveyttä edistäviä ominaisuuksia. Kun puhutaan diabeteksen ehkäisystä, parhaiten on tutkittu nykysuosituksien suuntaisen ruokavalion teho. Se ehkäisee yhdessä lisääntyneen liikunnan kanssa noin 60 prosenttia diabetestapauksista henkilöillä, joilla on suuri diabetesriski. Merkittävää on, että ehkäisyvaikutus on myös niillä, joilla on perinnöllinen alttius sairastua diabetekseen.

Välimeren ruokavaliota pidetään terveellisenä. Mutta terveellinen ruokavalio on mahdollista koostaa myös kotimaisista elintarvikkeista. Viidessä Pohjoismaassa on suunnitteilla suuri ruokavaliotutkimus, jossa selvitetään pohjoismaisen ruokavalion terveellisyyttä entistä tarkemmin. Tarkoituksena on tuottaa täysin uutta tietoa ruoan terveysvaikutuksista aina geenien toimintaan asti.

Kuopio on tutkimuksessa vahvasti mukana. Ainoastaan luotettava ja pitkäkestoinen tutkimus voi tuottaa sen tiedon, johon ravitsemussuosituksemme pohjautuvat. Erilaisia muotivirtauksia, uskomuksia ja näkökantoja esiintyy, mutta nykysuositukset ovat vakaalla pohjalla.

On muistettava, että ne on tarkoitettu terveelle väestölle, mutta räätälöiden ne soveltuvat myös kroonisten kansantautiemme ehkäisyyn ja osaksi kokonaisvaltaista hoitoa. Yksilöllisempään ohjeistukseen uusi tutkimustieto on tarpeen.

Kirjoittaja on Kuopion yliopiston rehtori.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.