Mitä on eettinen vastuu?

Vastuusta puhuttaessa on tapana erottaa kausaalinen, laillinen ja moraalinen vastuu toisistaan. Kausaalinen vastuu syntyy jonkun asiantilan, esimerkiksi katujen puhtauden määrän, aikaansaamisesta syy- ja vaikutussuhteen seurauksena. Eri vastuun muodot eivät luonnollisesti ole toisiaan pois sulkevia. Käsitteitä moraalinen ja eettinen käytetään vastuukeskustelussa synonyymeinä (lat. mos ja kr. ethos = tapa).

Ihmisen moraalinen vastuu on siteessä velvollisuuksiin ja se koskee yhtä lailla tekoja kuin tekemättä jättämisiä.

Koko ihmisyysmoraali lepää jokaisen ihmisen sisäisen itseisarvon käsitteen varassa. Tästä voidaan myös johtaa jokaisen ihmisen ensimmäinen eettinen vastuu, nimittäin vastuu omasta itsestä. Se tarkoittaa viileää, harkitsevaa, sitoutuvaa huolenpitoa omasta minästä, cool self-love, niin kuin Joseph Butler sen ilmaisee.

Tällaiseen vastuuseen kuuluisi huolenpito omasta kehollisesta ja mentaalisesta terveydestä. Se voisi tarkoittaa kultaisen keskitien kulkemista, jolla muun muassa vältetään ravinnon ja nautintoaineiden liikamääriä sekä persoonallisen moraalin vaarantamista omien valittujen tekojen kautta.

Seuraava vastuun alue ulottuu kaikkein tärkeimpään lähimmäisverkostoon, ensimmäisenä omaan perheeseen. Perinteisen, kestävän ydinperheen instituution jo paljolti länsimaissa rikkoonnuttua luonnollisesti vanhempien roolivastuu on dramaattisesti heikentynyt.

Yksityisen ihmisen vastuuseen luetaan vielä ammattieettinen ja yhteiskuntavastuu. Osavastuu ympäristöstä koskee myös jokaista yksityistä ihmistä.

Moraalinen etäisyys Kollektiivisesta vastuusta puhutaan ryhmien ja organisaatioiden kohdalla. Klassinen esimerkki kollektiivisesta vastuusta ja syyllisyydestä on koko Saksan kansan näkeminen syyllisenä holokaustiin. Moraalinen ja juridinen syyllisyys voi kuitenkin koskea vain kausaalisesti osallisia. Kokonaisen kansan syyllisyys voi olla sen sijaan vain psykologista ja symbolista, sitäkin kyseenalaisesti.

Jonathan Glover argumentoi vakuuttavasti kirjassaan Humanity (1999; suom. Ihmisyys) moraalisen henkilökohtaisen vastuun heikkenemisestä ja vähittäisestä katoamisesta, kun tapahtuu pitkälle menevää työnjakoa ja vaiheittaista päätöksentekoa ja päätösten toimeenpanoa.

Manhattan-projektin käynnistämisen ja atomipommin Hiroshimaan pudottamisen välillä on moniportainen päätösten teon ketju ja vastuun hajautuminen. Viimeisessä vaiheessa Enola Gay -pommikoneessa moraalinen etäisyys alkutilanteeseen on jo liian pitkä.

Samanlaisia esimerkkejä vastuun katoamisesta moraalisen etäisyyden läpinäkymättömään sumuun löytyy hämmästyttävän läheltä historiasta. Kuka meistä viitsii muistaa enää Bill Clintonin hallinnon lanseeraamaa Irakin kauppasaartoa 90-luvulla ja saarron aiheuttamaa miljoonaa uhria, joista puoli miljoonaa oli lapsia (YK:n tilasto)? Ketkä tässä olivat vastuullisia?

Moraalisen etäisyyden ongelma on myös tätä päivää. Ammattietiikan alueella tyyppiesimerkki on suomalainen talonrakentaminen. Laadun romahtaminen on paljolti seurausta vastuun liian monivaiheisesta hajauttamisesta hyperkilpailun paineessa.

Terveydenhuollossa trendi kehittää informaatioteknologian mahdollistamia käytäntöjä, joissa lääkäri ei lainkaan tapaa potilasta kasvoista kasvoihin, johtaa vääjäämättä, moraalisen etäisyyden kasvaessa, selkeän potilasvastuun heikkenemiseen.

Yritysten vastuut Liike-elämän etiikan tehtävänä on tutkia ekonomisten systeemien moraalista oikeutusta. Jo klassiseen tyyppiesimerkin asemaan uusliberalismin etiikasta on noussut Milton Friedmanin lausuma: "Yrityksen sosiaalinen vastuu on kasvattaa sen voittoja" (1970).

Vaikka Suomessakin kuullaan edelleen samanlaisia painotuksia vastuun rajaamisesta, Friedmanin dogmi saattaa osoittautua tulevaisuudessa aikansa eläneeksi.

Yrityksen eettisiin sidosryhmiin on pakko laskea osakkeenomistajien lisäksi työntekijät, asiakasryhmät, ympäröivä yhdyskunta, koko yhteiskunta ja ympäristö sen kokemine eri vaikutuksineen. Näiden huomioon ottamisesta määräytyy yrityksen eettinen laatu.

Nokia toimi taannoisen Bochumin saksalaisen tehtaan sulkemisen kohdalla suoraan Friedmanin oppien mukaan, laskelmoivan rationaalisesti, mutta heikensi raskaasti samalla omaa imagoaan kieltämällä eettisen siteen työntekijöitä kohtaan. Menettelystä voi tulla jopa positiivinen käännekohta kansainvälisen yritysmoraalin terävöitymisessä.

Myös luonnon resurssien rajoittamaton hyödyntäminen ja ympäristön terveyden laiminlyönti lienevät jo tulleet äärimmäiselle rajalle. Metaforisesti ilmaistuna luonto ei anna ihmiskunnalle anteeksi rajatonta ilmaston muuttamista, pohjaveden osittaista pilaantumista, eroosiota, ylilaiduntamisen aikaansaamaa aavikoitumista jne.

Myös ympäristön pelastamisessa on toivoa näkyvissä. Siinä, missä USA:n liittovaltio on ollut voimaton, Al Gore ja Arnold Schwarzen-egger ovat panneet hihat heilumaan.

Globaalissa maailmassa ihmisen eettinen vastuu ulottuu omasta persoonasta kosmopoliittiselle tasolle, niin kuin jo antiikin stoalaiset ennakoivat.

Kirjoittaja on kuopiolainen yhteiskuntatieteiden maisteri.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Elävä kaupunki on epäselvä

Vanhemmuuden taikaa

Vesilaitoksia pitää kannustaa korjauksiin

Karjalan myyntiin olisi ollut paha tarttua

Läheltä ja vieläpä maukasta

Zelenskyn voitto avaa uusia näköaloja

Euroopan unioni ei ole jäsenvaltioilleen tavaratalo

On aika puhua kasvien geenieditoinnista

Olemme tähtipölyä, lensimme Kuuhun

Mätäkuun juttuja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.