Mitä pitäisi tutkia?

Tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus yhteiskuntaa ohjaavana voimana on jatkuvasti lisääntynyt. Tämä on pääosin nähty tekniikan kehityksenä. Useiden tekniikan läpimurtojen takana on kuitenkin ollut luonnontieteellinen perustutkimus, joka on paljastanut niin maailmankaikkeuden kuin maapallon luonnon ja elämän lainalaisuuksia.

Viime vuosisata tarjoaa upeita esimerkkejä siitä, mihin määrätietoinen henkisten ja taloudellisten voimavarojen keskittäminen voi parhaimmillaan johtaa. Tunnetuin esimerkki lienee ihmisen käynti Kuussa.

Ihminen kävelemässä Kuun pinnalla oli aikanaan lähes käsittämätön tekninen suoritus. Todellisuudessa vielä hämmästyttävämpää oli se, miten muutamien ihmisten utopistinen unelma oli lyhyessä ajassa muutettavissa todeksi. Sivutuotteena syntyi lukematon määrä eri alojen keksintöjä, joista useat johtivat kaupallisiin sovellutuksiin.

Voisimmeko oppia jotakin siitä, että pääosan työstä tekivät hyvin nuoret tutkijat, jotka NASA rekrytoi työhön suoraan oppilaitosten penkeiltä.

Tieteen historiasta on myös löydettävissä hienoja esimerkkejä siitä, miten yksittäisen ihmisen oivallus, tai pienen tutkimusryhmän toiminta, voi avata tien koko maailmaa tai ajattelutapaamme muuttaviin seurauksiin. Niistä esimerkkeinä on 1950-luvulta DNA- rakenteen selvittäminen tai jo sitä edelliseltä vuosisadalta nykypäiviin säteilevä Charles Darwinin elämäntyö.

Tieto syntyy tiedosta Näillä muutamilla esimerkeillä halusin osoittaa miten vaikeaa on edeltäpäin sanoa, mistä seuraava merkittävä tieteellinen löydös pulpahtaa esiin. Yhden asian kokemus on kuitenkin opettanut: tutkimuslaitosten tasolla yksi tieteellinen löydös lisää merkittävästi todennäköisyyttä seuraavaan.

Tässä lienee kysymys niin sanotusta kriittisestä massasta. Sen voisi ilmaista myös toteamalla, että tieto syntyy tiedosta ja oivallus edeltävistä oivalluksista. Vahvuuksiin keskittyminen ja luovalle toiminnalle otollinen ympäristö johtavat useimmiten parhaaseen lopputulokseen.

Uuden tutkimustiedon nopea soveltaminen käytäntöön on tehnyt siitä luonnon raaka-aineiden ohella yhä merkittävämmän kilpailutekijän valtioiden ja alueiden välille. Ei siis kumma, että tutkimus ja tuotekehitys ovat nousseet keskeiseen osaan kaikkien maiden tulevaisuusstrategioissa.

Suomen kaltaiselle pienelle maalle tämä tarkoittaa sitä, että meidän koulutus- ja tutkimuspolitiikan pitäisi pysyä jatkuvasti askeleen edellä isoja maita. Määrällä emme enää pärjää. Tämä pätee niin tutkimukseen kuin tavaroiden tuotantoon. Määrän sijasta pitää tavoitella laatua.

Maailman parasta Tästä taustasta nousee arkipäiväinen, mutta vaikein tiedepoliittinen kysymys: mitä pitäisi tutkia? Pitäisikö keskittyä harvoihin aloihin vai antaa kaikkien kukkien kukkia ja toivoa, että jokin niistä tuottaa hedelmää.

Yliopistoille kysymys ei ole triviaali, koska yliopistojen pitäisi taata yhteiskunnan kannalta keskeisten henkisten voimavarojen uusiutuminen. Sillä puolestaan on tärkeä merkitys aineellisen hyvinvoinnin luomisessa.

Itä-Suomen yliopiston tutkimusstrategian keskeinen tavoite on yhdistää kansainvälisen tason tutkimus alueelliseen kehittämiseen ja osallistua kansallisesti tärkeiden tutkimusalojen vahvistamiseen. Globalisaation myötä on käynyt selväksi, että kansainvälisesti korkeatasoinen tutkimus on myös alueellisesti vaikuttavinta.

Olemme valinneet kolme tutkimuksen aluetta, joihin kohdistamme erityispanoksia. Nämä ovat: terveys- ja hyvinvointitutkimus, metsä ja ympäristö sekä luonnontieteistä nousevat uudet menetelmät ja materiaalit.

Terveyden tutkimuksen tavoitteena on selvittää merkittävien sairauksien syntymekanismeja, ja sitä kautta keksiä aikaisempaa parempia ehkäisy-, hoito- ja diagnostisointimenetelmiä. Tähän tutkimukseen liittyy erinomainen mahdollisuus synnyttää myös uutta yritystoimintaa Itä-Suomen alueelle.

Väestön vanheneminen laittaa yhteiskuntamme aivan uudenlaisten kysymysten eteen. Erilaisten hoiva- ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen on nyt tartuttava rivakasti. Tämä vaatii puolueetonta ja analyyttista tietoa useilta yhteiskunnan lohkoilta. Itä-Suomen yliopistolla on laaja-alaisena, niin yhteiskunnallisten kuin terveystieteellisten osaajien keskittymänä, oivallinen tilaisuus ottaa tässä tehtävässä merkittävä rooli.

Eletään metsästä Suomi ei enää elä pelkästään metsästä. Mutta erityisesti täällä Itä-Suomessa elämme metsässä. Puuta on paljon. Sitä ei ole viisasta käyttää pelkästään polttamiseen ja sellun raaka-aineeksi. Puuta on mahdollista hyödyntää useisiin, aikaisempaa paljon korkeamman jalostusasteen käyttötarkoituksiin. Itä-Suomen yliopiston tavoitteeksi sopii hyvin "tietää puusta enemmän kuin kukaan" koko maailmassa.

Suuressa osassa maapalloa ympäristö on lähes tuhottu. Tarvitsemme kipeästi uusia menetelmiä seurata niin ilman, veden kuin maaperänkin tilaa. Ympäristön saastumisen terveysvaikutusten ymmärtämiseen on samoin kasvava tarve. Ympäristötieteellinen tutkimus yhdessä siihen liittyvien lainsäädännöllisten ja muiden yhteiskunnallisten kysymysten kanssa on nousemassa tulevaisuudessa erittäin keskeiseen rooliin.

Luonnontieteellisestä perustutkimuksesta nousevat uudet menetelmät ja materiaalit, olivatpa ne sitten lähtöisin biologiasta, kemiasta tai fysiikasta tulevat edelleen sekä muuttamaan maailmaa että hämmästyttämään meitä. Olemme vasta alkaneet aavistella mitä kaikkea esimerkiksi bio- ja nanoteknologian avulla voidaan saavuttaa.

Edellä kuvatut tutkimuksen alueet keskittyvät erityisesti terveystieteisiin, luonnontieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin. Tämä ei tarkoita sitä, että esimerkiksi humanististen tieteiden tai kasvatustieteiden kehittämisestä Itä-Suomen yliopistossa olisi luovuttu. Päinvastoin. Mutta niistä enemmän toisella kertaa.

Kirjoittaja on Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Kuopiosta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.