Miten iso Itä-Suomi?

Ellut ja allut eivät kerro vielä paljon mitään tämän päivän suomalaisille, mutta parin vuoden sisällä ne ovat kuitenkin olennainen osa sitä järjestelmää, jolla yhteiskunta hallinnoi ja ohjailee kansalaisten jokapäiväistä elämää.

Hallituksen periaatepäätöksen mukaan tulevaisuuden aluehallinto muodostetaan korkeintaan viidentoista "Ellun" ja mahdollisesti vain kuuden "Allun" pohjalle.

Elinkeinoista, ympäristöstä, luonnonvaroista, osaamisesta ja kulttuurista vastaavat Ellut muodostettaisiin paljolti nykyisen maakuntajaon mukaisiksi, kun taas lainsäädännön toimeenpanosta ja toteuttamisesta vastaavat Allut, aluehallintokeskukset, käsittäisivät useampia maakuntia.

Uusia rajankäyntejä on käyty eri tahoilla, ja viimeisimmät karttaharjoitukset on tehty sisäasiainministeriön kehittämispäällikön Teemu Erikssonin johtamassa työryhmässä.

Mitä ne lupaavat Itä-Suomelle? Kesäkuun lopun hahmotelmien mukaan nykyisen Itä-Suomen läänin kaikki kolme maakuntaa saisivat oman Ellunsa Kuopioon, Joensuuhun ja Mikkeliin. Pohjois-Savon Elluun sijoitettaisiin kuitenkin myös Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon liikenneasiat, joten Kuopiossa toimisi näin ainoana "täyden palvelun" Ellu.

Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan säilyttäminen omina aluehallinnollisina kokonaisuuksinaan vastaa maakuntien ihmisten ajatuksia. Erikssonin työryhmän hahmotteleman Itä-Suomen Allun rajat herättävät sen sijaan taatusti keskustelua.

Koko maa on jaettu kartalla kuuteen kokonaisuuteen, jossa Itä-Suomen ryppääseen on niputettu kolmen Itä-Suomen läänin maakunnan lisäksi Etelä-Karjala ja Kymenlaakso, jotka muodostaisivat samalla uuden Kaakkois-Suomen.

Etelä-Savossa on tuettu voimallisesti viiden maakunnan mallia, koska Mikkeli olisi siinä kartalta katsoen jotensakin keskellä ja voisi näin vaatia itselleen maantieteellisin syin Allun keskushallintoa ja sen myötä tulevia työpaikkoja.

Etelä-Karjala on viime aikoina lämmitellyt viilenneitä välejä Itä-Suomen läänin maakuntiin, ja historiallisesti se on tietenkin olennainen osa itäistä kokonaisuutta. Kymenlaakso oli 1960- ja 70-luvuilla vielä mukana silloisessa Itä-Suomen liitossa, mutta on sen jälkeen kulkenut omia teitään. Kouvolalla olisi ilmeisesti halua Itä-Suomen Allun keskuspaikaksi, jos viisikko perustetaan. Pohjoisempaa Kouvolan toiveelle ei ole mitään perusteita.

Olivatpa Itä-Suomen Allun lopulliset rajat mitkä tahansa, sen luonnollinen keskus on alueen suurimpana kaupunkina ja kasvukeskuksena Kuopio. Itä-Suomen läänin keskus sijoitettiin poliittisin päätöksen Mikkeliin Kuopion sijasta. Runsas vuosikymmen ovat osoittaneet, ettei Mikkelin vetovoima riitä nostamaan sitä edes oman maakunnan johtotähdeksi. Kuopion syrjäyttäminen johtaisi käytännössä vain siihen, että se hoitaisi tärkeät asiansa ohi Allun suoraan valtion keskushallinnon kanssa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Hyökkäyksiä karjataloutta vastaan ei pidä hyväksyä

Amerikkalaiset vaihtuivat venäläisiin

Ystävyys ei ole pakollista

Työhuone, tuleva innovaatio

Taas näyttää, että kyllä britit nyt lähtevät EU:sta

Saalistilastoista löytyy ikäviä viestejä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.