Mokaaminen on mahdollisuus

Elämä on sarja epäonnistumisia, joka lopulta päättyy kuolemaan. Pessimisti ei pääse pettymään.

Joku on niin joskus sanonut. Joko viisauksissaan tai tyhmyyksissään. On siinä kuitenkin vähän perää.

Epäonnistumista ei kukaan pysty välttämään. Jokainen meistä mokaa ainakin joskus, jotkut tekevät sitä useamminkin. Muutamille se voi tulla tavaksi.

Mutta lopulta sitä yhtenä epäonnen päivänä huomaa, että siinä se elämä sitten hurahti.

Sen pituinen se.

Jokainen pelkää epäonnistumista. Se on luonnollista. Mokaamiselle yleensä nauretaan ja epäonnistuja joutuu monesti pilkan kohteeksi.

Onnistuminen on harvoin kohdalle sattuessaan iloinen yllätys ja epäonnistuminen taas enemmän normaali olotila. Ilman epäonnistumista harva kuitenkaan osaisi edes huomata silloin tällöin onnistuvansa.

Kaikkia meitä epäonnistujia muistetaan ensimäistä kertaa viikon kuluttua torstaina (13.10.2011) uudella valtakunnallisella juhlapäivällä.

Silloin pidetään ensimmäistä kertaa Kansallisen Epäonnistumisen päivä. Sen järjestävät Aalto Entrepreneurship Society, Boardman Tulenkantajat sekä lukuisat ylioppilaskunnat ja muut yhteisöt ympäri Suomen.

Päivän taustalla on ajatus, että epäonnistuminen on yksi menestymisen kulmakivistä.

Epäonnistuminen on parhaimmillaan ennen kaikkea oppimiskokemus ja voimavara. Epäonni voi olla myös onnenpotku.

Joskus epäonnistumisesta ja mokaamisesta hyötyy koko ihmiskunta. Maailmanhistoria on täynnä kuuluisia epäonnistumisia ja epäonnistujia.

Yksi kuuluisimmista esimerkeistä lienee Alexander Fleming, joka syyskuussa 1928 unohti stafylokokkibakteerilla sivellyn viljelymaljan laboratorion pöydälle lähtiessään lomalle. Parin viikon päästä laboratorioon palattuaan hän huomasi viljelmään päässeen homepesäkkeen ja sen ympärillä kehän, jossa stafylokokit eivät kasvaneet. Fleming oli keksinyt penisilliinin.

Tai ajatellaanpa Walt Disneytä, joka koki hermoromahduksen, kärsi jatkuvista rahavaikeuksista ja teki useamman konkurssin. Epäonnen koettelema Disney teki kuitenkin unelmistaan totta ja hän voitti jopa 31 henkilökohtaista Oscaria.

Luokanvalvoja Joseph Degenhart tokaisi nuorelle Albert Einsteinille ne kuuluisat sanat: "Sinusta ei koskaan tule mitään". Myöhemmin Einstein kaiken muun ohella palkittiin Nobelin fysiikanpalkinnolla.

Kirjassa Läpimurtoja (2007) kerrotaan puolestaan 90 suomalaista menestystarinaa. Monelle menestyksen polku on ollut kovasti kuoppainen, ainakin alkumetreillä ja joskus jopa puolimatkaan saakka.

Esimerkiksi kirjalija Arto Paasilinna suivaantui pahemman kerran kun hänen ensimmäinen yrityksensä romaaniksi ei kelvannut kustantajalle. Parikymppinen Paasilinna poltti käsikirjoituksensa. Hänestä tuli kuitenkin yksi maan suosituimmista kirjailijoista, jonka teoksia on käännetty kymmenille eri kielille.

Liikemies Toivo Sukarin myöhemmistä vaiheista voi olla montaa mieltä, mutta miehen taustalla on verraton kasvutarina. Luokan huonoin oppilas, ikuiseksi epäonnistujaksi ja tyhmäksi leimattu Sukari on Maskun huonekaluketjun ja Ideaparkin perustaja.

Suurten riskien ottajana tunnetaan myös Harry "Hjallis" Harkimo. Miehen ajamaan Hartwall Areenaan eivät uskoneet sen enempää valtio kuin suuret pankit. Monista takaiskuista huolimatta Harkimo ei antanut periksi, vaan hän toteutti Suomeen ensimmäisen yksityisen monitoimihallin.

Kansallisen Epäonnistumisen päivän johtoajatuksena on, että Suomi tarvitsee yli 200 000 uutta työpaikkaa tulevan kymmenen vuoden aikana. Vain sillä tavalla maan velkaantumisen kasvu saataisiin taittumaan ilman hyvinvointivaltion alasajoa.

Siksi tarvitaan uusia ja rohkeita riskinottajia, jotka yrittävät ja epäonnistuvat, mutta yrittävät uudelleen, ja toivottavasti joskus onnistuvat luomaan uusia menestystarinoita.

Päivän tavoitteena on pitkällä tähtäimellä saada aikaan kulttuurinmuutos suomalaisten asenteissa ja poistaa epäonnistumisen leima.

Epäonnistuminen ei tee kenestäkään huonoa, eikä se ole myöskään heikkouden merkki. Enemmän se kertoo tekemisestä ja luovuudesta.

Edes silloin tällöin olisi jokaisen syytä tehdä sitä mitä itse haluaa.

Epäonnistumisenkin uhalla ja jopa sen vuoksi.

Kirjoittaja on yhteiskuntatoimituksen toimittaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.