Monopoli vai villi kisa?

Suomen telemarkkinoilla ei 1980-luvulla kilpailtu. Valtion posti- ja telelaitos kuori kermat kaukopuhelumonopolistaan ja paikalliset puhelinlaitokset paikallispuhelumonopolistaan.

Puhelinkilpailua avattaessa Suomi ei ollut EU:ssa, eikä siihen ollut muutakaan velvoitetta. Ratkaisu herätti intohimoja.

Monopoliyritykset sanoivat, että kilpailu vaarantaa palvelut ja nostaa hintoja. Työntekijät väittivät, että kilpailu vie työpaikat.

Uhkakuvat eivät toteutuneet, vaan yhteiskunta on hyötynyt telekilpailusta. Ajan rohkeiden päättäjien ansiosta palveluidemme laatu, kattavuus ja hinnat ovat nyt maailman parhaiden joukossa.

Telemarkkinoista poiketen Suomen liikennemarkkinoilla kilpailun avaamiseen on yleensä ajauduttu kansainvälisen pakon edessä.

Kansainvälinen kilpailu on purrut erityisesti lentoliikenteeseen. Se on ajanut ylpeät lentoyhtiöt vaikeuksiin, mutta tuonut edulliset lomamatkat kaikkien saataville.

Myös maantiekuljetuksissa kilpailu on melko vapaata. Se on alentanut yritysten rahtikustannuksia, mutta kaventanut suomalaisten rekkayrittäjien markkinoita.

Merenkulku vasta globaalia ja kilpailtua onkin. Suomen tavoin useat maat tukevat varustamoita ja merityöpaikkoja erittäin suurilla tukiaisilla.

EU-sääntelyn pakko näkyy myös meillä orastavassa linja-autoliikenteen kilpailussa.

Rautateillä henkilöliikenne on toistaiseksi VR:n monopoli. Ratojen tavaraliikennekilpailukin on vielä lapsenkengissä.

Takseja säännellään tiukasti ja lupia myönnetään vain sen verran kuin viranomainen harkitsee. Enimmäistaksa päätetään asetuksella, mutta onko joku saanut kyytiä halvemmalla?

Postikilpailun laki sallii EU:n edellyttämällä tavalla, ja se avautuu verkkaisesti.

Kilpailu on markkinatalouden pääsääntö. Kilpailun rajoittaminen vaatii aina vahvoja yleisen edun mukaisia syitä.

Monopolitoimialoilla syyksi tarjotaan usein, että palvelut romahtaisivat, koska niitä ei enää voisi säännellä. Ei se niin ole. Monopoli ja viidakon laki eivät ole ainoat vaihtoehdot.

Monopoliajan telemarkkinoita säänteli vain kymmenkunta satavuotiasta pykälää. Kilpailun avauduttua pykäliä on sadoittain.

Suomessa on pystytty ylläpitämään kattavan ja korkean palvelutason lisäksi Euroopan halvimmat hinnat, vaikka teleyritykset kilpailevat ankarasti kuluttajien suosiosta.

Siksi mietityttää, voivatko kaikista liikennepalveluista juuri rautatiet ja taksit olla ne ainoat, joihin kilpailu ei kerta kaikkiaan sovellu?

Usein mainitaan taksikilpailun huonot avaamiskokemukset Ruotsissa. Siellä markkinat jätettiin lähes tyyten sääntelemättä. Seuranneita ongelmia on paikkailtu. Jos Suomessa joskus päätettäisiin avata taksikilpailu tai rautatiekilpailu, se osattaisiin tehdä taitavammin.

Kilpailu ei toimi vain avaamalla se, vaikka siitä se alkaa.

Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sivuutetut suivaantuivat

Oppilaille palautettava oikeus numeroarvioon

Tervetuloa kansainväliset talentit

Epäasialliseen vaikuttamiseen osataan varautua

Kahdet tärkeät vaalit ajoittuivat liian lähekkäin

Mökkeily ei hiivu vaan muuttaa muotoaan

Lisää liiketoimintaosaamista

Tuleeko meistä ikinä aikuisia?

Kirje pysäyttää kiireessä

Suhde Venäjään jakaa Euroopan populisteja

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.