Moraalikatoviritelmä

Ennen kesätaukoa Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta järjesti julkisen kuulemisen suunnitelmasta eurooppalaiseksi työttömyysturvajärjestelmäksi.

Talous- ja rahaliiton sosiaalisesta ulottuvuudesta puhuminen on kiihtynyt sitä mukaa kun kriisi Etelä-Euroopan maissa syvenee ja ensi kevään parlamenttivaalit lähestyvät.

Paradoksaalista on, että verorahoitteinen sosiaalipolitiikka ja työttömyysturvajärjestelmät kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, mutta silti EU:lta halutaan toimenpiteitä. Monien kriisimaiden järjestelmät eivät toimineetkaan. Niinpä esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston varoja vaaditaan nuorisotyöttömyyden hoitoon.

Komission suunnitelmiin tämä sopii.

Euroalueen taloudellista integraatiota halutaan yhä syventää. Ongelma on talouden rakenteiden erilaisuus jäsenmaissa. Niinpä euroalueen finanssisektorille rakenteilla olevan pankkiunionin rinnalle halutaan suhdannevaihteluita tasoittavia automaattisia vakauttajia. Suomeksi ne tarkoittavat varainsiirtojärjestelmiä, joilla yli- ja alijäämämaiden suhdannevaihteluja tasataan.

Työttömyysturva sopii tarkoitukseen enemmän kuin hyvin. Pankkiunioni jää monelle kaukaiseksi finanssimaailman järjestelyksi, mutta työttömyysturva koskettaa kadunmiestä. Saako sillä hyväksynnän tulonsiirtounionille helpommin?

Pisimmälle viety malli lähtee siitä, että työntekijä maksaa kansallisen työttömyysturvajärjestelmän kautta merkittävän osan maksustaan eurooppalaiseen rahastoon, josta sitten työttömyyden kohdatessa maksetaan vuoden ajan korvausta 50 prosenttia työttömyyttä edeltävästä palkkatasosta. Jos kansallinen järjestelmä takaa suuremman tai pidemmän ajan korvauksen, se tulee kansallisesta työttömyysturvasta.

Malli herättää monia kysymyksiä. Palkkataso ja järjestelmien rakenne vaihtelevat maasta toiseen, samoin työttömyysturvan hallinnointi. Suomen työmarkkinajärjestöt tuskin innostuvat mallista, jossa he hoitavat byrokratian ja valtaosa varoista välitetään eurooppalaiseen rahastoon. Kuka rahastoa hallinnoisi ja millaista sijoituspolitiikkaa siltä edellytettäisiin?

Perussopimusten valossa EU:lla ei pitäisi olla kompetenssia palkanmuodostukseen tiiviisti kytkeytyvässä mallissa.

Moraalikadolta ei tässäkään yhteisessä rahanjaossa vältyttäisi. Ei vaikka malli on tarkoitettu vain lyhyen ajan syklisten ongelmien hoitoon, eikä poistamaan kilpailukykyyn ja työmarkkinoiden uudistamistarpeita. Veikkaan, että ongelmissa olevat jäsenvaltiot lykkäisivät vaikeita rakenteellisia uudistuksia, kun tiedossa on, että pohjoiseurooppalainen työntekijä maksaa.

Toivotaan, että kesätauko palauttaa komission maanpinnalle, ja moiset viritelmät unholaan.

Kirjoittaja on kristillisdemokraattinen europarlamentaarikko.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Aikuisen Isis-väen paluuta ei pidä edistää

Mayn ero ei riitä avaamaan brexit-umpisolmua

Hoblaa, huudahti Antti Rinne

Huawei-boikotti haastaa esineiden internetiä

Pohjanmaan ihmetauti

KYSin hieno tarina ansaitsee lujaa tukea jatkossa

Kirkon kohtalon kysymykset

Sivuutetut suivaantuivat

Oppilaille palautettava oikeus numeroarvioon

Tervetuloa kansainväliset talentit

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.