Muukalaisten Helsinki

Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen on huolestunut kaupunkilaistensa muuttumisesta: jos kehitys jatkuu nykyisellään, on joka neljäs helsinkiläinen muutaman vuoden kuluttua maahanmuuttaja tai heidän jälkeläisensä.

Syynä ei ole se, että ulkomailla tunnettaisiin poikkeuksellisen suurta houkutusta muuttaa Helsinkiin. Enemmänkin kyse on siitä, että maahanmuuttajien aiemmin suosimat Ruotsi, Tanska ja Norja ovat kiristäneet omaa ulkomaalaispolitiikkaansa samaan aikaan, kun Suomessa linjaa on löysennetty. Suomeen ja sen pääkaupunkiin on siis helppo tulla ja asettua - olivatpa tulon syyt mitkä tahansa.

Ulkomaalaisten virta kasvattaa Helsingin ja sen myötä koko maankin väkilukua. Ilman ulkopuolista apua Suomen väkiluku ei juurikaan enää kasvaisi, vaan päinvastoin kääntyisi laskuun.

Helsingin rantoja huuhtelevan muuttoaallon ongelma on siinä, että turhan monet vieraat tulevat kutsumatta. Se johtaa väistämättä sosiaalisiin seuraamuksiin, joiden hoito vaatii runsaasti kunnallista palveluhenkilökuntaa, rahaa ja myös henkistä muuntumiskykyä. Näitä aineellisia ja inhimillisiä resursseja ei tunnu olevan liikaa edes Helsingissä.

Suomalaiset hyväksyvät yleisesti ns. työperäisen maahanmuuton: maahan tullaan tekemään töitä meikäläisten rinnalla. Sydäntä löytyy myös sellaisille vierasmaalaisille, jotka ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan poliittisen vainon vuoksi. Ns. elintasopakolaisiin suomalaiset ovat suhtautuneet kautta aikain torjuvasti, eikä elämänmenon yleinen kansainvälistyminen ole juuri muuttanut kielteistä asennoitumista. Erityisen huolestuneita on oltu ulkomaisten rikollisliigojen levittäytymisestä.

Väestöllisesti Helsinki on erkaantunut jo nyt muusta Suomesta, ja mikä on tilanne sitten, kun ja jos neljännes helsinkiläisistä on muita kuin oman kansan jälkeläisiä?

Suomi-neidon ruumis ja pää eivät ole sen jälkeen enää yhtä vaan elävät omaa elämäänsä. Sen jälkeen on vaikea puhua valtakunnan yhteisestä edusta tai muista juhlapuheissa esiin nousevista ylevistä kansallisista arvoista.

Suomalaisia on vähän, ja siksi kansakunnalla on varsin rajallinen kyky sopeuttaa vierasmaalaisia omaan elämänmuotoonsa. Virolaiset ovat helppo tapaus, koska kieli ei tuota vaikeuksia. Sen sijaan kymmenet tuhannet venäläiset ovat jo muodostumassa omaksi kielelliseksi ja kulttuuriseksi vähemmistökseen, joka elää omilla ehdoillaan. Vastaavanlainen ryhmä ovat islaminuskoiset.

Vierasmaalaisten hallitsematon muutto on synnyttänyt muissa pohjoismaissa rasistisia liikkeitä, jotka ovat jopa yllättävän vahvoja. Ei ole sattumaa, että myös suomalaisen rasismin näkyvimmät hahmot ovat tänään nimenomaan pääkaupunkiseudulta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.