Muutosturvarahaston maksoi kansantalous

Kaksi viikko kestänyt AKT:laisten ahtaajien lakko päättyi, kun riitapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelija Esa Lonkan sovintoesityksen perjantaina. Kaksi viikkoa ei lopulta ole pitkä aika tavallisessa lakossa, mutta tässä nimenomaisessa työtaistelussa mentiin jo kohtuuttomuuksiin. Lakko aiheutti vahinkoa koko kansantaloudelle, vaikka tappioita ei voikaan suoraan laskea kertomalla Suomen päiväviennin arvo lakkopäivillä. Melkoinen osa lakon satamiin pysäyttämistä toimituksista saadaan perille, kun ahtaajat viimeistään tiistaina palaavat työpaikoilleen.

Siitä huolimatta lakko jälleen kerran opetti, että yhteiskunta on avuton, kun joku avainryhmistä päättää ulosmitata etuuksia työnantajalta lakon avulla. Tässäkin lakossa työnantajat eli satamaoperaattorit toki kärsivät taloudellisia tappioita, mutta suurin taakka kohdistui muualle eli vientiyrityksiin. Joitakin tilauksia jäi saamatta lakon aikana, mutta ehkä sitäkin enemmän kärsi suomalaisten yritysten toimitusvarmuus, mikä vaikuttaa vuosia tästä eteenpäin.

Sovittelujärjestelmä toimi, koska lakko saatiin loppumaan. Hyvä kysymys kuitenkin on, toimiko se riittävän hyvin.

Yksi tapa vastata kysymykseen, on tarkastella asiaa niin kuin työnantajien EK tuoreeltaan teki. EK:n työmarkkinajohtajan Eeva-Liisa Inkeroisen mielestä hyväksytyn sovintoesityksen sisällössä ei ole mitään sellaista, jolla voisi perustella ulkomaankaupan pysäyttämistä kahdeksi viikoksi.

Lakon avulla ahtaajat eivät saaneetkaan sen suurempia palkankorotuksia kuin mitä äskettäin autoliikenteen sovittu sopimus tuo AKT:laisille autonkuljettajille. Suurin kiistanaihe oli muutosturva ja siinä AKT kykeni etenemään haluamaansa suuntaan, vaikka vaatimus vuoden palkan suuruisesta erorahasta ei toteutunutkaan.

Jo vuonna 2008 sovitulle muutosturvarahastolle luotiin pelisäännöt. Rahastoa voidaan käyttää, jos paikallisissa neuvotteluissa päästään sopimukseen toimenpiteistä, joita irtisanomistapauksissa noudatetaan. Jos sopua ei kuitenkaan löydy, pitenee ahtaajien irtisanomisaika työsuhteen kestosta riippuen enimmillään kahdella kuukaudella. Pidennettyä irtisanomisaikaa voi käyttää kouluttautumiseen ilman työvelvoitetta.

Tämän AKT sai, mutta hinnan maksoi kansantalous. Oliko hinta liian suuri, sitä voi jokainen arvioida omasta näkökulmastaan. Meidän mielestämme oli.

Vaikka ahtaajien lakko ei suoraan kohdistunutkaan tavallisiin suomalaisiin, enemmistö suomalaisista ei hyväksynyt sitä. Savon Sanomien teettämän mielipidetutkimuksen mukaan kolmannes suomalaisista hyväksyi lakon, mutta 52 prosenttia ei. Tutkimus ei kerro, minkä vuoksi jälkimmäinen luku oli niin suuri. Voisiko kuitenkin olettaa, että suomalaisten enemmistö ymmärtää kohtuuden merkityksen myös työtaistelutoimissa?

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Media nopea, politiikka hidas

Enemmän lihaa ja perunaa

Jäävuoresta jää pinnan alle aikaisempaa vähemmän

Joukkoliikenteen kohtaloa on syytä pohtia laajasti

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.