Muuttoliikkeessä on aina monta muuttujaa

Maan sisäisen muuttoliikkeen suuri virta kulkee syrjäseuduilta maakuntakeskuksiin ja edelleen pääkaupunkiseudulle, mutta pelkät nettoluvut antavat todellisuudesta vasta karkean yleiskuvan. Kuntien kannalta jopa ihmismääriä olennaisempaa on se, millaiset henkilöt asuinpaikkaa vaihtavat.

Uutissuomalaisen selvityksessä havaittiin, että Helsinki, Espoo ja Vantaa voittavat myös tarkasteltaessa muuttajien työmarkkina-asemaa. Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tutkijan Timo Aron kokoaman tilaston mukaan pääkaupunkiseutu sai vuosina 2010-18 kokonaisen kaupungin verran työssäkäyvää väkeä muualta Suomesta ja ulkomailta.

Keskittymiskehityksen rajuutta kuvastaa, että työllisten kokonaisnettomuutossa suurimpia häviäjiä olivat keskisuuret yliopistokaupungit Jyväskylä, Joensuu, Oulu ja Tampere. Keskukset vetävät toisaalta puoleensa työelämän ulkopuolella olevia, eläkeläisten lisäksi työttömiä.

Kuntien taloudenpidon kannalta toivotuimpia muuttajia olisivat juuri työssäkäyvät, koulutetut ja hyvin toimeentulevat nuoret aikuiset. Toisaalta synkkyyteen ei pidä vaipua minkään yksittäisen tilaston perusteella. Esimerkiksi Jyväskylän ja ­Joensuun kaupunginjohtajat Timo Koivisto ja Kari Karjalainen muistuttavat, että yliopisto- ja korkeakoulukaupungeissa opiskelijoiden osuus väestöstä on suuri, joten vaihtuvuus on luonnollista. Vastaavasti Kuopioonkin muuttaa opiskelemaan nuoria, jotka valmistuttuaan löytävät paikkansa maan- tai maailmanlaajuisilta työmarkkinoilta.

Viime vuosikymmeneltä alkaen väestön rakennetta on muokannut romahdusmaisesti laskenut syntyvyys. Aron mukaan se polarisoi aluekehitystä yhä selvemmin, sillä aiemmin syntyvyys paikkasi muuttotappiopaikkakuntien asukaslukua.

Lapsiperheiden muuttoliikkeessä voittajia ovat vanhastaan olleet kaupunkien kehyskunnat. Vanheneva väestö puolestaan hakeutuu tyypillisesti kaupunkien keskustoihin. Lähtöpäässä kehitys ilmenee kirkonkylien rivi- ja kerrostalojen tyhjenemisenä, joka johtaa yhä useammassa tapauksessa purkutuomioon.

Lapsiperheiden ja eläkeläisten erilaiset tarpeet näkyvät kaupunkien sisälläkin. Esimerkiksi Kuopiossa pienten lasten osuus väestöstä on hyvin pieni keskustassa. Perheet viihtyvät esimerkiksi Saaristokaupungissa ja laajalla maaseutualueella, josta taas vanhukset muuttavat keskustaan parempien palvelujen ääreen.

Muuttoliike koostuu viime kädessä yksilöiden ja perheiden valinnoista, joita ei kannata yrittää estää. Yhteiskuntapolitiikan tehtävä on huolehtia, että ihmiset voivat aidosti valita mahdollisimman vapaasti. Siinä määrin kuin muuttoliike on luonnollista kehitystä, sitä ei pidä poliittisilla päätöksillä ehdoin tahdoin kiihdyttää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Maaseudun arvottomat talot?

Oppilaiden oikeusturvaa oli korkea aika kohentaa

Ruoka ja ravintolat ovat Kuopion keskustan suola

Liigan siirtorallia tulisi hillitä

Itärata kuuluu kolmen suurhankkeen joukkoon

Poliitikot ovat asuntokaupan katsomossa

Maanpuolustus nojaa yhä yleiseen asevelvollisuuteen

Ystävyys on parasta nokikkain nautittuna – Tukistin itseäni niskavilloista, kun tapaamisten väli oli kasvanut niin pitkäksi, että hävetti

Korona horjuttaa Kiinan suurvaltapyrkimyksiä

Oodi sinulle, kirjahyllymme

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.