Myötähäpeää bussissa

Kuvittelin jo, ettei rauhallisessa Kuopiossa enää suhtauduta epäasiallisesti tummapintaisiin ja muihin vieraspiirteisiin ihmisiin.

Onhan katukuvassa liikkunut jo 1980-luvun lopulta koko ajan enemmän kansallisuuksia. Tämä on jo 82 kansallisuuden kaupunki.

Mutta pitipä vielä olla todistamassa arjen rasismia.

Tilanne on tämä. Turvaudun pitkästä aikaa joukkoliikenteeseen. Bussi lähtee Kolmisopesta keskustaan.

Peräpenkillä istuu kolme luultavasti afrikkalaislähtöistä alle kolmekymppistä naista. Yksi naisista juttelee kännykkäänsä, kun bussin keskivaiheilla nököttävä keski-ikäinen mies alkaa matkia hänen aksenttiaan. Imitointiesitys kasvaa huutamiseksi.

Myötähäpeä kangistaa matkustajat. Kuljettaja ei ymmärrettävästi kuule tilannetta eteen, eikä kukaan meistä käy kehottamassa häntä poistamaan häirikköä.

Puristan nyrkkiä taskussani mutta huomaan, että itsekin pelkään aggressiivisen oloista herraa.

En todellakaan ala viritellä hänen kanssaan keskustelua pakolaisuudesta, kansainvälisistä opiskelijoista, turvapaikkapolitiikasta, työperäisestä maahanmuutosta - saati taannoisten Ruotsin vaalien ulkomaalaisteemoista.

Torille saapuessamme mies huutaa englanniksi suoraan alatyyliinsä. Pahimmat mahdolliset loukkaukset kuultuaan yksi naisista purskahtaa itkuun.

Luikin paikalta yhtä raukkamaisesti kuin muutkin.

Muistan, miten harvinainen tummapintainen afrikkalainen vielä Kuopioon vuonna 1984 muuttaessani oli.

Edes yliopistolla ei ollut paljoa kansainvälisiä kytköksiä tuohon aikaan.

Riensimmekin automaationa tekemään uutista, jos joku merkittävämpi ulkomaalainen asiantuntijaryhmä koputteli nuorella kampuksella. Siinä oli koomisiakin piirteitä, mutta ajan ilmiöt piirtyivät palstoille.

Kiintiöpakolaisten tulo alkoi 1980-luvun lopulla värittää kaupunkia, mutta isommilta ongelmilta vältyttiin. Kotouttaminen sujuu nykyisin yhä paremmin, mutta edelleen siinä on tekemistä.

Viimeksi maahanmuutosta puhuttiin Pohjois-Savossa virallisemmin keväällä, kun maakuntahallituksen ja -valtuuston puheenjohtajisto asettui kannattamaan työperäistä maahanmuuttoa.

Helsingin väestöstä on vuonna 2025 jo neljännes maahanmuuttajataustaisia. Kuopion korkeudella vastaavaa tilannetta ei ole kenties koskaan, mutta vierasta väkeä tarvitaan pian yksinomaan työvoimaksi.

Kuopion kansainvälisyysohjelma vuosille 2007-2012 on yksi esimerkki papereista, jotka kertovat valitusta suunnasta. Ohjelmaa linjaa Kuopion suhdetta muuhun maapalloon. Sen pienemmästä ei ole kyse.

Tuon suhteen häiriötekijä ja kaikkien meidän suurin turvallisuusriski ovat bussihuutelijan kaltaiset yksilöt, eivät kotiseudullamme opiskelevat sivistyneet kehitysmaiden opiskelijat, muut ulkomailta laillisesti tulleet saati kiintiöpakolaiset.

Kun Ruotsin vaalit paljastivat vahvistuvan maahanmuuttokielteisyyden, Suomessakin on turhan helppo sotkea ulkomaalaiskysymykset keskenään. Herkästi menevät sekaisin esimerkiksi työperäinen maahanmuutto ja turvapaikanhaun lieveilmiöt, joissa taaperoikäisiä ankkurilapsiakin käytetään muun suvun saattelijana hyvinvointiin.

Turvapaikka- ja pakolaispolitiikasta tietysti pitää voida keskustella avoimesti ja kriittisesti, eikä siinä ole mitään rasistista.

Pidetään mielessä, että vielä 1950-luvulla Heikki Wariksen teoksessa Suomalaisen yhteiskunnan rakenne kerrottiin, että suomalaiset kuuluvat "kahteen valkoisen suurrodun alarotuun" ja maassamme on ainoastaan kolme "mitättömän pientä rodullista vähemmistöä: mustalaiset, lappalaiset ja juutalaiset". Kun tämän muistaa, voi monikulttuurisemman Suomen nähdä sivistyneenä harppauksena.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Turhat johtajat ja jonninjoutavat isopalkkaiset pikkuviskaalit pihalle – Vai mitenkä oli?

EU-puheenjohtajamaa ei ehdi tehdä mahdottomia

Asiakkaan pitää joustaa, kun tuotanto ei jousta

Uhan alla

Slovenia on pieni suuri maa

Unelma Kuopion Rivierasta etenee Itkonniemellä

Iskut kiirehtivät irtautumista fossiilisista polttoaineista

Uskon ja tieteiden maailmat

Jippii, muovia! – eli näin havaitsin kierrättämisessä piilevän maalaisjärjen

Martat ovat sivistäneet jo 120 vuotta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.