Myrkkyä Suomelle

Tiistaina EU-parlamentin hyväksymä kiistelty direktiivi laivojen polttoaineiden rikkipitoisuuksista on myrkkyä Suomelle. Vuoden 2015 alusta lähtien polttoaineiden rikkipitoisuuden yläraja laskee Itämerellä 1 prosentista 0,1 prosenttiin, mikä sinänsä on kannatettava ja kaunis asia.

Se ei sen sijaan ole kannatettavaa eikä kaunista, että Välimeren maissa laivojen polttoaineiden rikkipitoisuus pitää laskea nykyisestä 3,5 prosentista 0,5 prosenttiin vasta vuodesta 2020 alkaen. Tästä seuraa väistämättä kilpailuvääristymä.

Niin tärkeää kuin rikkipäästöjen vähentäminen onkin, Suomessa voi pahimmillaan käydä niin, että vähentäjät karkaavat muille maille. Ensimmäisenä ilmoittautui UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen, joka uhkasi äskettäin, että yhtiö siirtää keskisuuren paperikoneen vuosituotannon verran tuotantoa Keski-Eurooppaan, jos rikkidirektiivi toteutuu.

Rajoitukset koskevat EU-maista eniten juuri Suomea, koska maamme viennistä peräti 80 prosenttia kulkee vesitse.

Europarlamenttia ei pidä syyttää sentään ihan kaikesta, sillä Suomi oli vuonna 2008 itse päättämässä Merenkulkujärjestö IMO:ssa tiukoista rikkirajoista.

Suomi ampui siten jo toisen kerran samassa asiassa itseään jalkaan, nyt raportöörinä toimineen Satu Hassin (vihr.) johdolla.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.