Naisehdokkaiden osuus huolestuttavasti laskussa

Suomi yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa kuuluu maailman tasa-arvoisimpiin maihin. Naisen paikka Suomessa ei ole kotona, vaan suuri osa suomalaisista naisista käy ansiotöissä. Naiset ovat Suomessa edenneet politiikassa korkeimpiin mahdollisiin tehtäviin, pääministeriksi ja presidentiksi.

Tehtävää silti on. Kiertämätön tosiasia esimerkiksi on, että naisia on tällä hetkellä vain vähän suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa. Helsingin Sanomat kertoi lauantaina, että maan poliisipäälliköistä ja apulaispoliisipäälliköistä vain yksi on nainen.

Sekin tiedetään, että naisten ansiot jäävät jälkeen miesten ansioista. Eroa ei kokonaan selitä se, että naisvaltaisilla aloilla palkat ovat pienemmät kuin aloilla, joihin miehet hakeutuvat.

Sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta on tärkeää, että naiset osallistuvat politiikkaan ja etenevät tehtäviin, joissa voi käyttää yhteiskunnallista valtaa. Kehitys onkin ollut suotuisa. Naisten osuus niin valtiollisten kuin kuntavaalienkin ehdokkaista on tasaisesti kasvanut. Samaa tahtia on kasvanut myös naisten osuus kansanedustajista ja kunnanvaltuutetuista.

Onkin huolestuttavaa, että kolmen viikon kuluttua käytävissä kuntavaaleissa naisehdokkaiden määrä on pienempi kuin naisehdokkaiden osuus vuoden 2008 ehdokkaista. Naisten osuus on Suomen kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan kääntynyt laskuun ensimmäisen kerran neljään vuosikymmeneen.

Vuoden 1968 kuntavaaleista lähtien naisehdokkaiden osuus nousi neljän vuoden takaisiin vaaleihin saakka. Nyt naisia on kuitenkin vain 38,8 prosenttia ehdokkaista eli 1,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin neljä vuotta sitten.

Osan muutoksesta selittää perussuomalaisten ehdokkaiden määrän voimakas kasvu vuodesta 2008. Puolueen ehdokkaista naisia on vain 23 prosenttia. Osuus on selvästi pienempi kuin muilla puolueilla. Naisehdokkaiden osuus on suurin vihreillä (56,8 prosenttia).

Kokonaan perussuomalaisten rynniminen ei muutosta kuitenkaan selitä, sillä naisten osuus ehdokkaista on kääntynyt laskuun myös muilla eduskuntapuolueilla vasemmistoliittoa ja RKP:tä lukuun ottamatta.

Yksiselitteistä syytä on vaikea keksiä. Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen on kertonut, että moni nainen on kieltäytynyt ehdokkuudesta vedoten lautakuntatöiden suureen määrään. Totta onkin, että sukupuolikiintiöiden vuoksi naisvaltuutettujen mahdollisuus päästä tai joutua lautakuntien jäseneksi on miesvaltuutettuja suurempi. Osa kunnallisessa päätöksenteossa mukana olevista naisista onkin saattanut väsyä. Koti- ja luottamustöiden sovittaminen yhteen ei aina ole yksinkertainen asia.

Ongelmallista on, että naisehdokkaiden osuuden aleneminen mitä todennäköisimmin johtaa myös naisvaltuutettujen osuuden alentumiseen. Tutkimuksissa on osoitettu, että äänestäminen Suomessa on melko voimakkaasti sukupuolisidonnaista: naisten osuus ehdokkaista ja valituista korreloi voimakkaasti.

Toivoa sopii, että tilanne korjautuu seuraavissa vaaleissa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Huawei-boikotti haastaa esineiden internetiä

Pohjanmaan ihmetauti

KYSin hieno tarina ansaitsee lujaa tukea jatkossa

Kirkon kohtalon kysymykset

Sivuutetut suivaantuivat

Oppilaille palautettava oikeus numeroarvioon

Tervetuloa kansainväliset talentit

Epäasialliseen vaikuttamiseen osataan varautua

Kahdet tärkeät vaalit ajoittuivat liian lähekkäin

Mökkeily ei hiivu vaan muuttaa muotoaan

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.