Naisen euro kasvaa aivan liian hitaasti

Jo vuosia on hoettu, että naisen euro on vain 80 senttiä. Hokemalla tarkoitetaan sitä, että miehet ansaitsevat Suomessa keskimäärin 20 prosenttia enemmän kuin naiset. Tämä oli tilanne vuonna 2006. Myönteistä on, että ero on hieman kaventunut. Vauhti on kuitenkin liian hidas: vuonna 2009 naisen euro oli kasvanut vain yhdellä vaivaisella sentillä.

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt sopivat vuonna 2006 samanpalkkaisuusohjelmasta, joka asetti kunnianhimoisen tavoitteen: naisten ja miesten välisen palkkaeron pitäisi vuoteen 2015 kaventua 15 prosenttiin. Ohjelman toteuttamista arvioineen Juhani Saloniuksen mukaan tavoitteen toteutuminen on kuitenkin epätodennäköistä.

Entisen valtakunnansovittelijan arvio on oikea. Palkkaeron kuromista tuskin kyetään nopeuttamaan lähivuosina, joita varjostavat kansainvälisen talouden epävarmuus ja valtion- ja kuntatalouden suuret ongelmat. Koska palkankorotusvara yrityksissä ja julkisella sektorilla kokonaisuudessaan on pieni, eivät erilaiset tasa-arvoerät tai muut palkkaerojen muuttamiseen tähtäävät potit voi olla suuria.

Työmarkkinajärjestöt ja sopimuspolitiikka ovat tärkeimmässä roolissa, kun palkkaeroja halutaan pienentää. Luopuminen keskitetyistä ratkaisuista on siirtänyt vastuuta alemmaksi ja entistä enemmän myös suoraan työpaikoille. Yrityksissä ja muilla työpaikoilla pitää huolehtia siitä, että tasa-arvosuunnitelmat ja palkkakartoitukset ovat kunnossa.

Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Stefan Wallin sanoi torstaina, että samapalkkaisuusohjelmaa on jatkettava seuraavalla vaalikaudella ja sen toteuttamiseen on varattava riittävät resurssit. Niin onkin tehtävä.

Poliittisen vallan kannattaa kuitenkin jättää palkkapolitiikka työmarkkinajärjestöille. Vuonna 2007 sovitussa hallitusohjelmassa luvattiin valtion rahaa kuntasektorin naisvaltaisten alojen palkankorotuksiin. Lupaus sekoitti työmarkkinakentän ja osaltaan johti hoitajien Tehyn vakavaan työselkkaukseen, jonka juridisia häntiä ei ole vieläkään täysin selvitetty.

Saloniuksen selvityksestä paljastuu kaiken lisäksi, että naiset ovat kuntasektorilla kuroneet miesten palkkausta kiinni vähemmän kuin yksityisellä puolella ja valtiolla.

Palkkaeron kaventamista vaikeuttavat myös asenteet. Ne ylläpitävät sitkeästi horisontaalista segregaatiota eli sitä, että on olemassa nais- ja miesvaltaisia aloja. Niin sanotuissa tasa-ammateissa (naisten tai miesten osuus vähintään 40 prosenttia) työskentelevien osuus koko työvoimasta oli vuonna 2008 vaivaiset 13,59 prosenttia. Muutos vuodesta 2004 on olematon.

Selvityksessä suositellaan tutkimusohjelmaa, jossa eri tieteenalojen yhteistyönä selvitettäisiin sekä näkyvän että piilovaikutteisen sukupuoleen perustuvan stereotyyppisen informaation määrä ja vaikutus ihmisiin. Tutkimustehtävä on mielenkiintoinen, mutta kovin haastava. Tietoa joka tapauksessa tarvitaan lisää.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Vienti rahoittaa hyvinvointia

Kun evoluutio meni pieleen

Tiedeuutisissa liioittelu on pahinta myrkkyä

EU-parlamenttiin tarvitaan tänään taistelevia norsuja

Yritysten koko verojalanjälki on iso

Hyvä vihollinen

Ovien aukaisijoidenkin oltava varuillaan

Eläkeläisköyhyyttä voisi torjua lääkekorvauksilla

Kotkan lento ja putoaminen

Kunnat merihädässä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.