Napanuora vasemmistoon tympii nuoria palkansaajia

Työväestön edunvalvonnalla on perinteisesti ollut kaksi vahvaa jalkaa: poliittinen vasemmisto ja ammattiyhdistysliike. Vasemmistopuolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen kiinteä yhteys olikin luonnollista aikana, jolloin vahvat teollisuuden ammattiliitot johtivat palkansaajien edunvalvontaa.

Palkansaajien toimihenkilöistyminen on kuitenkin muuttanut tilannetta radikaalisti parin viime vuosikymmenen aikana. Perinteinen teollisuustyö on vähentynyt ja vähentyy edelleen. Valtaosa palkansaajista laskee itsensä toimihenkilöihin.

Suurin osa palkansaajista äänestää valtiollisissa vaaleissa muita kuin vasemmistopuolueiden ehdokkaita. Siitä huolimatta erityisesti SAK:n ja sen jäsenliittojen johto on tiukasti miehitetty SDP:n ja vasemmistoliiton edustajilla. Perinteinen järjestökulttuuri näyttää suosivan vasemmistopuolueita sinänsä demokraattisissa ammattiyhdistysvaaleissa.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n sosiaalidemokraattinen puheenjohtaja Antti Palola pohdiskelee Demokraatti-lehdessä (1.7.) SDP:n ja ammattiyhdistysliikkeen suhdetta. Pontta pohdiskelulle antoivat huhtikuun eduskuntavaalit, joissa vasemmistopuolueet kärsivät historiallisen vaalitappion.

Palkansaajien järjestäytymisaste Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkea. Meillä yli kaksi kolmasosaa palkansaajista kuuluu ammattiliittoihin. Palola on kuitenkin Demokraatin haastattelussa huolissaan nuorten alhaisesta järjestäytymisasteesta. Hänen mukaansa ammattiyhdistysliikkeen politisoituminen saattaa vieraannuttaa nuoria.

Palola viittaa STTK:n omaan tutkimukseen. Tutkimuksen mukaan nuoret pitävät ammattiyhdistysliikettä asiantuntevana ja tarpeellisena, mutta leimallisesti poliittisena. Palolan oma johtopäätös on selvä: palkansaajaliikkeen on otettava pesäero puoluepolitiikkaan ja keskityttävä jäsentensä edunvalvontaan.

Hän ei haastattelussa kerro, mitä pesäeron ottaminen käytännössä voisi tarkoittaa. Pitäisikö puoluepoliittisista tunnuksista ammattiyhdistysvaaleissa luopua? Pitäisikö ammattiliittojen lopettaa vasemmistopuolueiden ehdokkaiden tukeminen vaaleissa?

Palkansaajapuolelle ollaan parhaillaan puuhaamassa uutta keskusjärjestöä. Mukaan ovat tulossa kaikki SAK:n ja STTK:n jäsenliitot, mikä käytännössä tarkoittaisi SAK:n ja STTK:n lakkauttamista. Uuden mahtijärjestön on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa. Tällä hetkellä tiukka aikataulu näyttää realistiselta.

Uusi keskusjärjestö höllentää väistämättä ammattiyhdistysliikkeen ja vasemmistopuolueiden kytköstä. Noin 1,7 miljoonan palkansaajan järjestö ei voi uskottavasti huolehtia kaikkien jäsentensä edunvalvonnasta, jos se on poliittisesti kallellaan vasemmalle.

Korkeasti koulutettujen palkansaajien keskusjärjestön Akavan jäsenliitoista uuteen keskusjärjestöön on näillä näkymin liittymässä vain Insinööriliitto. Muut Akavan jäsenliitot vierastavat hanketta ja katsovat, että niiden meneminen mukaan on mahdotonta osin poliittisista syistä. Pelko saattaa olla turhaa. Akavalaisten liittyminen mukaan korostaisi keskusjärjestön poliittista sitoutumattomuutta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.