Nato ei kulje USA:n talutusnuorassa

Naton huippukokous Bukarestissa osoitti jälleen kerran, miten yksioikoisesti sotilasliiton luonnetta joskus käsitellään suomalaisessa keskustelussa. Yhdysvaltain presidentti George W. Bush pani koko arvovaltansa peliin taivutellessaan vastahakoisia Nato-maita hyväksymään Ukrainan ja Georgian Naton jäsenyysvalmennusohjelmaan (MAP), mutta turhaan. Nato ei kulje Yhdysvaltojen talutusnuorassa, niin kuin usein väitetään.

Vastaan panivat suurista Nato-maista Ranska, Saksa ja Italia, joita säestivät ainakin Belgia, Hollanti, Luxemburg ja Unkari. Karkeasti jakolinja oli sama kuin Irakin sodasta käydyssä kiistassa: niin sanottu vanha Eurooppa painoi jarruja Yhdysvaltain pyrkimykselle.

Käytetyt argumentit kertoivat siitä, että Nato ei suinkaan ole pelkkä kriisinhallintaorganisaatio, niin kuin kotoisessa keskustelussa silloin tällöin yksinkertaistetaan. Nato on edelleen sotilasliitto, jonka laajentumista taloudellisesti ja strategisesti tärkeille lähialueilleen Venäjä vastustaa. Kylmä sota on toki päättynyt, niin kuin presidentti Bush Bukarestissa korosti, mutta se ei tarkoita sitä, että jännitteet olisivat Euroopasta hävinneet.

Venäjä on reagoinut poikkeuksellisen voimakkaasti Ukrainan ja Georgian jäsenyyshankkeisiin. Se on jopa uhannut suunnata ydinohjuksiaan kahteen naapurimaahansa, jos Bushin suunnitelmat toteutuvat. Diplomaattilähteiden mukaan Putin uhkasi myös peruuttaa historiallisen osallistumisensa Bukarestin huippukokoukseen, jos jäsenyyshankkeet olisi torstaina hyväksytty.

Venäjä on Putinin presidenttikaudella voimistunut niin taloudellisesti kuin sotilaallisestikin. Venäjä haluaa palauttaa entisen suurvaltastatuksensa täysimääräisesti. Tähän sopii erittäin huonosti se, että se joutuisi antamaan lännelle periksi monessa asiassa Putinin presidenttikauden loppuvaiheissa. Kosovon itsenäistymisjulistukselle Venäjä ei voinut mitään. Venäjän voimakas protestointi on kuitenkin tehnyt monet Euroopan valtiot varovaisiksi. Saksan ulkoministerin Frank-Walter Steinmeierin mukaan juuri Kosovo on yksi syy, miksi suhteita Venäjään ei juuri nyt pidä jännittää lisää Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyydellä.

Euroopan johtajien puheissa on alkanut esiintyä sanontoja, joita edellisen kerran kuultiin kylmän sodan aikana. Puhutaan muun muassa eurooppalaisesta voimatasapainosta, jota ei saa järkyttää. On kuin olisi otettu pitkä harppaus ajassa taaksepäin.

Suomen Nato-optiolle tällaiset puheet ovat myrkkyä. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi keskiviikkona puolueensa turvallisuuspoliittisessa seminaarissa jälleen kerran, että Suomi ei ole hakemassa jäsenyyttä, mutta ei myöskään sulkemassa ovia. Huomioon kannattaa ottaa sekin mahdollisuus, että Suomi ei välttämättä jatkuvasti voi esiintyä portinvartijana.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Jotkut ovat väärässä

Ohisalo ja hallitusvastuu ohjaavat järkivihreyteen

Oikeistopopulistit jäivät hajalleenEU-parlamentissa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.