Nato ei kulje USA:n talutusnuorassa

Naton huippukokous Bukarestissa osoitti jälleen kerran, miten yksioikoisesti sotilasliiton luonnetta joskus käsitellään suomalaisessa keskustelussa. Yhdysvaltain presidentti George W. Bush pani koko arvovaltansa peliin taivutellessaan vastahakoisia Nato-maita hyväksymään Ukrainan ja Georgian Naton jäsenyysvalmennusohjelmaan (MAP), mutta turhaan. Nato ei kulje Yhdysvaltojen talutusnuorassa, niin kuin usein väitetään.

Vastaan panivat suurista Nato-maista Ranska, Saksa ja Italia, joita säestivät ainakin Belgia, Hollanti, Luxemburg ja Unkari. Karkeasti jakolinja oli sama kuin Irakin sodasta käydyssä kiistassa: niin sanottu vanha Eurooppa painoi jarruja Yhdysvaltain pyrkimykselle.

Käytetyt argumentit kertoivat siitä, että Nato ei suinkaan ole pelkkä kriisinhallintaorganisaatio, niin kuin kotoisessa keskustelussa silloin tällöin yksinkertaistetaan. Nato on edelleen sotilasliitto, jonka laajentumista taloudellisesti ja strategisesti tärkeille lähialueilleen Venäjä vastustaa. Kylmä sota on toki päättynyt, niin kuin presidentti Bush Bukarestissa korosti, mutta se ei tarkoita sitä, että jännitteet olisivat Euroopasta hävinneet.

Venäjä on reagoinut poikkeuksellisen voimakkaasti Ukrainan ja Georgian jäsenyyshankkeisiin. Se on jopa uhannut suunnata ydinohjuksiaan kahteen naapurimaahansa, jos Bushin suunnitelmat toteutuvat. Diplomaattilähteiden mukaan Putin uhkasi myös peruuttaa historiallisen osallistumisensa Bukarestin huippukokoukseen, jos jäsenyyshankkeet olisi torstaina hyväksytty.

Venäjä on Putinin presidenttikaudella voimistunut niin taloudellisesti kuin sotilaallisestikin. Venäjä haluaa palauttaa entisen suurvaltastatuksensa täysimääräisesti. Tähän sopii erittäin huonosti se, että se joutuisi antamaan lännelle periksi monessa asiassa Putinin presidenttikauden loppuvaiheissa. Kosovon itsenäistymisjulistukselle Venäjä ei voinut mitään. Venäjän voimakas protestointi on kuitenkin tehnyt monet Euroopan valtiot varovaisiksi. Saksan ulkoministerin Frank-Walter Steinmeierin mukaan juuri Kosovo on yksi syy, miksi suhteita Venäjään ei juuri nyt pidä jännittää lisää Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyydellä.

Euroopan johtajien puheissa on alkanut esiintyä sanontoja, joita edellisen kerran kuultiin kylmän sodan aikana. Puhutaan muun muassa eurooppalaisesta voimatasapainosta, jota ei saa järkyttää. On kuin olisi otettu pitkä harppaus ajassa taaksepäin.

Suomen Nato-optiolle tällaiset puheet ovat myrkkyä. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) sanoi keskiviikkona puolueensa turvallisuuspoliittisessa seminaarissa jälleen kerran, että Suomi ei ole hakemassa jäsenyyttä, mutta ei myöskään sulkemassa ovia. Huomioon kannattaa ottaa sekin mahdollisuus, että Suomi ei välttämättä jatkuvasti voi esiintyä portinvartijana.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Kauppakeskus pääsee pitkälle sijainnillaan

Ristiriitaisuudet riivaavat henkilöautoilla ajavia

Pythagoraan lause pysyy

Puhtaus on puoli ruokaa?

Kaupunkien kasvuun liittyy epävarmuuksia

KuPS teki Kuopiosta taas jalkapallokaupungin

Väki vähenee, pidot paranee

Lisää lääkäreitä

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.