Nato heiluttaa lippuaan näkyvästi Baltian maissa

Maaliskuussa puhjennut Ukrainan kriisi on jo kauan aikaa sitten muuttunut lähes täysimittaiseksi sodaksi. Tähän saakka käydyissä neuvotteluissa ei muodollisista sopimuksista huolimatta ole kyetty lopettamaan sotatoimia. Suurin toivein syksyllä synnytetty Minskin sopimus lupasi tulitauon Itä-Ukrainaan, mutta YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Zeid al-Hussein kertoi torstaina, että tulitauosta huolimatta taisteluissa on kuollut lähes tuhat ihmistä.

Venäjän toimet ensin Krimillä ja sitten Itä-Ukrainassa ovat muuttaneet turvallisuuspoliittista tilannetta koko Euroopassa. Huoli on ymmärrettävästi kasvanut eniten Venäjän naapurimaissa. Pysähtyvätkö Venäjän geopoliittiset tavoitteet Itä-Ukrainaan, on kysymys, jota pohditaan myös Baltiassa.

Baltian maat itsenäistyivät Neuvostoliiton romahduksen seurauksena. Kaikki kolme maata ovat runsaan kahden vuosikymmenen aikana liittyneet lujasti läntiseen Eurooppaan. Ne ovat EU:n jäseniä, mutta toisin kuin esimerkiksi Suomi, ne ovat sen lisäksi liittyneet myös sotilasliitto Natoon.

Ukrainan tapahtumien vuoksi Nato näkyy Virossa, Latviassa ja Liettuassa nyt enemmän kuin kertaakaan maiden lyhyen Nato-jäsenyyden aikana. Baltiaan on sijoitettu liittolaismaiden hävittäjiä, panssarikalustoa ja sotilaita. Määrät eivät ole suuria, mutta ne ovatkin enemmän viesti sekä Baltian maille itselleen että myös Venäjälle siitä, että Viro, Latvia ja Liettua ovat Naton täysivaltaisia jäsenmaita, joita ei jätetä yksin.

Samaa viestiä on korostettu muutamilla korkean tason poliittisilla vierailuilla, joita on suunnattu Baltiaan. Syksyllä Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kävi Virossa kertomassa, että Nato puolustaa tarvittaessa Tallinnaa, Riikaa ja Vilnaa samalla voimalla kuin Berliiniä, Pariisia tai Lontoota.

Ainakaan toistaiseksi Obaman juhlallisista sanoista ei ole seurannut konkreettisia tekoja. Baltian omat armeijat eivät alueelle sijoitettujen Nato-joukkojen tai -kaluston turvin kykenisi mittaviin operaatioihin, jos sellaisia tarvittaisiin.

Mitään lupauksia Naton sotilaallisen voiman lisäämisestä Baltian maissa ei saatu torstainakaan, kun Naton tuore pääsihteeri Jens Stoltenberg aloitti Baltian-vierailunsa. Hän luonnollisesti korosti Naton periaatetta, että hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata vastaan on hyökkäys Natoa vastaan. Nato-joukkojen lisäämisen sijasta Stoltenberg kehui Viroa, jonka budjetista Naton suositusten mukaisesti kuluu 2 prosenttia puolustukseen.

Torstaina kerrottiin, että Venäjän varustautuminen rajojensa läheisyydessä jatkuu myös pohjoisemmassa. Kuolan niemimaalla jo nyt oleva ohjusjärjestelmä on tarkoitus korvata edistyneemmällä S-400-järjestelmällä, jonka käyttöä venäläissotilaat parhaillaan harjoittelevat Kaspianmeren tuntumalla.

Uusi järjestelmä tulee lähelle Suomen ja Norjan rajaa. Pisimmillään ohjusten kantama on lähellä 400 kilometriä ja lakikorkeuskin venäläistietojen mukaan noin 60 kilometriä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.