Naton haasteena muuttaa määrärahat laaduksi

Sotilasliitto Naton sisäiset jännitteet kuplivat pinnalla ja pinnan alla kuluneella viikolla Britanniassa järjestetyssä 70-vuotisjuhlakokouksessa. Eripuraisuudesta huolimatta Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg onnistui päälle päätteeksi selittämään kokouksen annin parhain päin.

Nato on täynnä ristiriitoja, mutta yhdellä yksinkertaisella mittarilla vahvempi kuin koskaan. Jäsenmaiden yhteenlasketut puolustusbudjetit kasvavat jälleen tänä vuonna, viidettä vuotta peräkkäin. Yhä useampi maa yltää tavoitetasoon, puolustusbudjettinsa 2 prosentin osuuteen suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Vaikka Euroopan johtajat eivät sitä kernaasti myönnäkään, osittain ansio kuuluu Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille ja hänen suorasukaisille vaatimuksilleen taakanjaon tasoittamisesta. Trump itse oli valmis osuutensa auliisti myöntämään.

Budjettitavoitteeseen yltäneiden maiden joukko kertoo omaa kieltään Naton tilasta. USA:n ja Britannian lisäksi siihen kuuluvat matalan bruttokansantuotteen Bulgaria, Kreikka ja Romania, jotka painivat rahamäärissä eri sarjassa kuin esimerkiksi tavoitteesta yhä jäävät Saksa ja Ranska. Prosenttirajaan pääsevät myös Baltian maat ja Puola, joilla on sekä vankat historialliset että nyky-Venäjän uhkaan liittyvät syyt käyttäytyä sotilasliiton mallioppilaina. Esimerkiksi Viron puolustusministeri Jüri Luik totesi marraskuussa pohjoismaisten puolustusministerien tapaamisessa, että suhde Yhdysvaltoihin on ratkaiseva, sillä pohjoismaisella tai eurooppalaisella yhteistyöllä estetä Venäjää (Yle 19.11.).

Pelkkä raha ei kuitenkaan tuo onnea eikä välttämättä puolustustehokkuutta. Ranskan presidentin Emmanuel Macronin Economist-lehdessä marraskuussa antama lausunto ”aivokuolleesta” Natosta oli herättelyä muun muassa kysymykseen, mihin resursseja on järkevää suunnata. Macron valitteli, ettei USA:n ja sen liittolaisten välillä ole riittämiin strategista päätöksentekoa eikä koordinointia.

Liittouman hajaannus tuli näkyväksi viimeistään siinä vaiheessa, kun USA veti joukkonsa Koillis-Syyriasta ja jätti vanhat kurdiliittolaisensa alttiiksi Turkin hyökkäykselle. Macron varoitteli myös Eurooppaa USA:n arvaamattomuudesta. Macronin puheet ja aiempi aktiivisuus EU:n sotilasyhteistyön tiivistämisessä viittaavat samaan suuntaan, jossa Euroopan olisi otettava enemmän vastuuta omasta puolustuksestaan.

Sotilasliiton ongelmamaa Turkki saatiin juhlakokouksessa paimennettua kohtalaisesti ruotuun. Presidentti Recep Tayyip Erdogan kiristi liittolaisilta kurdien nimeämistä terroristeiksi Baltian ja Puolan puolustussuunnitelmien uhalla, mutta myöntyi keskustelussa Stoltenbergin kanssa. Rivit saatiin järjestykseen myös huolimatta Macronin ja Trumpin vihoittelusta. Stoltenberg korosti, että Natoa on arvioitava käytännöllisellä tasolla. Nato on menestystarina niin kauan, kun keskinäisten turvatakuiden pitävyys ei edes joudu testiin, eikä kukaan ulkopuolinen ole toistaiseksi testannut.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Liikenneverot Savon kansan bensaa juo

Leikkauskiistassa on järkevää etsiä sopua

Työtä tarjolla tositarkoituksella

Menestysnälkä ei saa polkea eettisiä arvoja

Lemmikkialan kasvu ei laannu

Yksi asia yhdessä illassa

Taksilain korjaamiselleon vankat perusteet

Ylä-Savossa kytee matkailujytky, jota vauhdittavat olut ja eukonkanto

Sähkö ei ole korvannut polttomoottoreita

Muuttoliikkeessä on aina monta muuttujaa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.