Ne vie meitin?

Julkinen keskustelu maahanmuutosta on muuttunut muutamassa vuodessa radikaalisti. Nyt kuulee yhä useammin puhuttavan turvapaikkakeinottelijoista ja terrorismiyhteyksistä. Puhetapa on koventunut ja sen mukana kovenee maailma, muuttuu ikävän mustavalkoiseksi.

Suhteellisen pieni joukko rasisteja ahkeroi internetissä, he täyttävät keskustelupalstat ja lehtiartikkelien kommenttiosastot. Välillä viestejä suorastaan tulvii, joten usein vaikuttaa kuin heitä olisi enemmänkin. Nettitoimeliaisuus on tuottanut tulosta.

Kun poliitikkoparat - tai heidän avustajansa - päivä toisensa jälkeen lukevat uusmediasta vihantäyteisiä viestejä, heistä alkaa helposti tuntua että valtaosa suomalaisista on vähintään vahvasti ennakkoluuloista.

Äänestäjiä kalastellakseen poliitikon on puhuttava "kansan" äänellä ja poliittinen puhe onkin alkanut vilistä sellaisia uussanoja kuin turvapaikkashoppailija ja ankkurilapsi. Yleisesti hyväksytyn raja siirtyy, kun yhä ennakkoluuloisemmasta puheenparresta tulee mediassa arkipäivää.

Pari vuotta sitten olisi ollut vaikea kuvitella, mikä kaikki muuttuisi tavanomaiseksi kielenkäytöksi. Demareiden "nuorisosiiven" valovoimainen kansanedustajakin veti maton kuulijansa alta ja rupesi puhumaan turvapaikkashoppailijoista. Entinen maailmankansalainen levittää nyt sanomaansa uusin äänenpainoin.

Sekin tuli jonkinlaisen yllätyksenä, minkälaisen hyökkäilyn kohteeksi maahanmuuttoministeri joutuu, vaikka ei olekaan tehnyt juuri mitään maahanmuuton edistämiseksi.

Maahanmuutosta käytävää keskustelua värjää usein myös vahva näkökulma omasta, jonkinlaisesta Suomen yhteisestä edusta, että kannattaako niitä ottaa, onks niistä meille mitään hyötyä, ja onks meillä varaa. Suomalaiset köyhät asetetaan itsestäänselvästi vastakkain maahanmuuttajien kanssa.

Vaikka tulijoita syynättäisiinkin hyötynäkökulmasta, vastakkainasettelu "me tai muut" on hakoteillä.

Useimpien eurooppalaisten tutkimusten mukaan maahanmuutosta on ennen kaikkea hyötyä: talouselämä vilkastuu ja monipuolistuu. Maahanmuutto kasvattaa työpaikkojen määrää ja nostaa - yllätys, yllätys - yleistä palkkatasoa, joka puolestaan synnyttää lisää työpaikkoja ja taloudellista toimintaa.

Tutkimusten antama kuva on yhtenäinen ja selkeä, mutta sillä on yhä vähemmän tekemistä vallitsevien käsitysten kanssa.

Elämme globalisoitunutta 2000-lukua ja olemme kovin kansainvälisiä. Silti jaksamme aina vain kohdella tänne saapuneita turvapaikanhakijoita ja siirtotyöläisiä tulokkaina. Pohdimme vielä senkin jälkeen kun he ovat jo tulleet tänne, että pitäisikö kuitenkaan päästää.

Hehän ovat jo täällä, mitäs jos kohtelisimme heitä ihan vaan ihmisinä? Kuka uskaltaisi puhua tästä ääneen?

Kirjoittaja on entinen siilinjärveläinen, joka muutti siirtolaiseksi etelään. Hän on nyt oppinut kielen ja osaa jo liikkua Helsingissä suht' sujuvasti. Kotoutuminen etenee hyvä vauhtia. Hänellä on myös työpaikka, joka kasvattaa kansantuloa.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hoblaa, huudahti Antti Rinne

Huawei-boikotti haastaa esineiden internetiä

Pohjanmaan ihmetauti

KYSin hieno tarina ansaitsee lujaa tukea jatkossa

Kirkon kohtalon kysymykset

Sivuutetut suivaantuivat

Oppilaille palautettava oikeus numeroarvioon

Tervetuloa kansainväliset talentit

Epäasialliseen vaikuttamiseen osataan varautua

Kahdet tärkeät vaalit ajoittuivat liian lähekkäin

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.