Nilsiän hyvät myötäjäiset

Kuntaliitoksissa sattuu toisinaan, että kaksi köyhää menee yhteen. Usein ainakin toinen osapuolista nöyrtyy pakon edessä liittoon menestyvämmän kunnan kanssa. Harvoin on päästy tilanteeseen, jossa molemmat osapuolet ovat saamapuolella.

Näin on kuitenkin laita Kuopion ja Nilsiän liitossa. Nilsiällä on tuoda mukanaan hyvät myötäjäiset, kun se astuu uuteen liittoon ensi vuoden alussa.

Nilsiän kaukokatseiset virkamiehet kävivät Kuopiota kosimassa jo kymmenen vuotta sitten. Yhdistämisselvityksen valmistuttua kävi kuitenkin ilmi, että luottamusmiesten enemmistö oli tällä välin heittäytynyt poikkiteloin. Hanke raukesi hieman nolosti.

Nyt liitosta tulee tosi. Syntyvässä uudessa kaupungissa on jo toistasataa tuhatta asukasta. Hengellinen elämäkin yhdistyy samalla. Kirkkohallitus vahvisti äskettäin Nilsiän seurakunnan liittymisen Järvi-Kuopion seurakuntaan. Paavo Ruotsalaisen henki liikkuu pian entistä laajemmalla alueella.

Nilsiälle yhdistymisestä on kiistattomia etuja. Kuopion kaupungin päättäjät voivat halutessaan kohentaa paikkoja kaupungin laidalla ripeästi. Hankkeet toteutetaan kerralla kuntoon niin kuin nyt edessä olevan Nilsiän terveyskeskuksen remontti. Isossa kunnassa ei päätöksenteossa välttämättä vatuloida pikkuasioiden kanssa yhtä kauan kuin pienemmissä kunnissa.

Nilsiässä on oltu kaukaa viisaita, kun Tahkon alue Sääskiniemellä on rakennettu mahdollisimman tiheäksi. Sillä tavalla on voitu ympärillä oleva luonto ja maisema tehokkaasti rauhoittaa. Kaikesta päätellen yhdistelmä on toiminut, ja yksityinen pääoma onkin alueelle vuosien mittaan investoinut reippaasti.

Ensi vuoden alusta Kuopiossa on neljä golfkenttää, kaksi täysimittaista sekä Tiirin Golf ja Puijon kenttä. Kuopion kannattaa yhdistää voimansa Tahkon alueen yrittäjien kanssa matkailumarkkinointia tehtäessä. Etelän turistit kansoittavat Tahkon tuhannet mökit talvella ja kesällä, mutta syksyisin ja keväisin mökkikylien raiteilla on väljää. Luppoajan täyttämisessä on työsarkaa.

Suomessa hellitään ajatusta ruskaretkien, kevätpilkkien, marjastuksen ja sienestyksen muuntamisesta matkailutuloiksi. Ongelmana on, että suomalainen ei suostu näistä jokamiehen oikeuksista mitään maksamaan, eivätkä ulkomaan turistit tule luonnosta nauttimaan ilman tasokkaita oheispalveluja.

Jokaisen liitoksen jälkeen Kuopio on entistä vahvempi osapuoli, kun neuvotellaan isojen toimijoiden kanssa. Tahkon alue tarvitsee pistoraiteen, joka vie turistit junakyydillä suoraan mökkikylään. Erityisen tärkeätä tämä on nyt, kun junayhteys Pietariin on ratkaisevasti parantunut.

Venäläiset eivät vielä laskettele eivätkä golfaa, mutta ovat sen sijaan innokkaita sienestäjiä ja onkimiehiä. Palvelujakin he käyttävät reilummin kuin suomalaiset. Mökit Itä-Suomessa menevät venäläisille kaupaksi tasaiseen tahtiin, Suomen taantuma ei heitä haittaa.

Siilinjärvellä kipsivuori kasvaa nopeammin kuin milloinkaan aikaisemmin. Kuopion kaupungin pitää yhdessä viranomaisten ja yrittäjien kanssa ottaa Tahkovuoren korotus uuteen ennakkoluulottomaan tarkasteluun. Tahkon kehityksen ei pidä antaa pysähtyä millään osa-alueella. Pienikin korotus on merkki eteenpäin menosta.

Louhosareena on myötäjäisten joukossa omaa luokkaansa, viime aikoina turhan vähässä käytössä ollut perhekalleus. Takavuosien oopperaesitykset todistivat, että paikka itsessään tuottaa elämyksiä, joista monen paikkakunnan päättäjät Suomessa olisivat kateellisia.

Areena pitää palauttaa alkuperäiseen tarkoitukseensa osana kuopiolaista ja koko maakunnan kulttuuritarjontaa. Ensi kesänä, kun kaupunginteatteri on edelleen remontissa, se voi jo palvella Kuopio tanssii ja soi -tapahtumaa. Kuopion Musiikkitalon kesäsalina louhos tulee soimaan upeasti oli kysymys sitten oopperasta tai klassisen ja kevyen musiikin konserteista.

Mikään ei myöskään estä elvyttämästä Nilsiän oopperatapahtumaa, jos vain innostusta ja alan ammattitaitoa löytyy. Tanssiviikot ovat osoittaneet, että isossa Kuopion kaupungissa ymmärrystä kansainväliseen tasoon yltäville hankkeille löytyy paremmin kuin sen takamailta.

Sekä sijainniltaan että akustiikaltaan ainutlaatuinen areena rakennettiin aikoinaan puoleksi EU:n, puoleksi maakunnan rahoilla. EU:n rahoitusavustuksen säännöt estävät kiinteistön myynnin yksityiselle. Verorahoilla hankitusta yhteisestä omaisuudesta Kuopion kannattaakin pitää erityisen hyvää huolta.

Yhtenäiseen viitostiehen tukeutuvaan nauhakaupunkiin on vielä matkaa. Suonenjoki ja Siilinjärvi sinnittelevät liittymistä vastaan, vaikka monet selvitykset liittoa puoltavat. Molemmista kaupungeista käydään sankoin joukoin töissä Kuopiossa.

Maaninka liittynee Kuopioon vuoden 2015 alusta. Liitosneuvottelut ovat sujuneet hyvässä hengessä, vaikka omat talebaaninsa siinäkin kunnassa on, tällä kertaa onneksi vähemmistössä. Kuopio on jo ottamassa vastuun Maaningan perusturvasta ja terveydenhuollosta.

Siilinjärvi kypsyy Kuopion kainalossa jollakin aikataululla liitokseen sekin. Suuruuden etujen pitäisi painaa enemmän kuin näennäinen itsehallinto. Ison talon rengilläkin on yleensä enemmän vaikutusvaltaa kuin pienen talon isännällä.

Kirjoittaja on kuopiolaisjuurinen ”kaapunnin poeka”, entinen europarlamentaarikko ja kirjailija.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Rinneturmia ei voi mitenkään kokonaan estää

Voi tikkerperkele

Kristittyjen pitää sopia perheriitansa

Savolainen hulluus luo elämää

Ruokaturvallisuus säilyy vain jatkuvalla työllä

Anne Berner on keskustalle ongelma loppuun asti

Kaikki ympäristökäyttäytymisen lajit

Kansa kuului Talvivaarassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.