Nimitykset saattavat joskus vain näyttää poliittisilta

Juha Sipilä lupasi pääministeriksi tullessaan uudistaa poliittista kulttuuria. Yhden tärkeimmistä lupauksistaan hän antoi jo ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja: poliittisten virkanimitysten aika on ohi. Sipilän hallitus on nyt istunut puolitoista vuotta ja ehtinyt tekemään muutaman tärkeän virkanimityksen. Onko Sipilä pitänyt kiinni lupauksestaan?

Lokakuussa Suomen Pankin uusiksi johtajiksi valittiin keskustalainen elinkeinoministeri Olli Rehn ja Finanssivalvonnan sitoutumaton apulaisjohtaja Marja Nykänen. Valintoja ei kuitenkaan tehnyt hallitus, vaan eduskunnan pankkivaltuusto. Hallituksella on näppinsä pelissä vasta myöhemmin, kun vuonna 2018 tehtävänsä jättävälle Erkki Liikaselle valitaan seuraaja.

Rehniä ei valittu Suomen Pankkiin puoluepoliittisin perustein. Siitä ollaan laajasti yhtä mieltä. Rehn on meritoitunut tehtäväänsä muun muassa EU:n talousasioista vastaavana komissaarina. Rehnin koulutuskin sopii uuteen tehtävään. Hänen Oxfordin yliopistossa aikanaan hyväksytty väitöskirjansa käsitteli rahapolitiikkaa.

Sipilän hallituksen ensimmäinen todellinen koetinkivi nimityspolitiikassa oli Kelan pääjohtajan paikan täyttäminen. Paikka on ollut keskustan ikiaikainen poliittinen läänitys. Nytkin uumoiltiin, että vanha käytäntö jatkuu.

Yhtenä vahvana ehdokkaana mainittu entinen kansanedustaja ja lapsiasiainvaltuutettu, nykyinen Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja Maria-Kaisa Aula ilmoitti spekulaatioiden alettua, että hän ei hae paikkaa. Aula perusteli ratkaisuaan toteamalla, että poliittisien perustein valittujen johtajien aika eduskunnan alaisissa laitoksissa on hänen mielestään ohi.

Aulan nimitystä olisikin voinut pitää puoluepoliittisena, jos ehdolla olisivat olleet ne henkilöt, jotka virkaan lopulta hakivat. Kelan valtuutetut esittivät tehtävään Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtajaa Elli Aaltosta, joka voitti arvalla sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtajan Outi Antilan. Viime perjantaina tasavallan presidentti lopulta nimitti Aaltosen hallituksen esityksestä.

Aaltosella ei ole keskustan jäsenkirjaa, vaikka hän onkin luonnehtinut itseään alkiolaiseksi ja kertonut kannattavansa ”köyhän ihmisen keskustalaista ideologiaa”. Hänenkään nimitystään on silti vaikea väittää puoluepoliittiseksi. Tohtori Aaltonen tuntee pitkän virkauransa ansiosta suomalaisen sosiaalipolitiikan. Kelan toimintaan hän on tutustunut Kelan hallituksessa, jonka varapuheenjohtajana hän on toiminut.

Puoluejäsenyys tai laajempi aatteellinen näkemys eivät voi olla esteenä virkoihin. On oltava tarkkana: nimitykset saattavat joskus vain näyttää poliittisilta.

Aaltonen aloittaa uudessa tehtävässään vuoden alussa. Savon Sanomien haastattelussa (12.11.) Aaltonen asetti itselleen kunnianhimoisen tavoitteen. Kelan on hänen mukaansa kyettävä reaaliaikaisempaan tietojen käsittelyyn ja päätöksentekoon. Toivottavasti tavoite toteutuu.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Kuka edustaa kirkkoa?

Kuka on julkisuuden henkilö?

Väyläinvestointien rahapula vie kohti ulkoistuksia

Heinävedellä on juuri nyt oikea aika keskustella

Puolitetaan työttömyys

Kela-taksien ongelmiin on puututtava nopeasti

Itken, siis olen ihminen

Siltaromahdus muistuttaa huoltotarpeesta

Minä olen muistanut

Riippuvuus vai intohimo

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa Savon Sanomien uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.