No se on ilimoja pidelly...

Suomalaisten työntekijöiden lomaoikeuksista käydään aika ajoin vääntöä.

Toiset huomauttavat, että ulkomailla kummastellaan suomalaisten tapaa häipyä yhtä aikaa viideksi-kuudeksi viikoksi tavoittamattomiin tiettömien taipaleiden taakse itikoiden syötäväksi.

Mitään asioita et voi hoitaa, koska ketään et saa kiinni. Koululaiset haukottelevat ja kaivelevat nenäänsä tylsänä koko pitkän kesän.

–Ei Japanissakaan pidetä kuin muutama päivä lomaa. Ja silti jaksavat hymyillä ja kumarrella koko ajan.

Toisten mukaan loma-aikoja pitäisi päin vastoin pidentää. Kesäloma on ainut motiivi jaksaa painaa töitä lopun vuotta.

Kesälomassa yksi asia nousee kynnyskysymykseksi. Nimittäin sää.

Säätila ratkaisee, onko loma ylipäätään onnistunut vai palaako työpaikalle ärtynyt ja poskihampaansa pilalle pureskellut työntekijä.

Tänä vuonna alkukesän hellejakso pisti monen pasmat sekaisin.

Työpaikoilla ihmiset menettivät konseptinsa ja hyppivät seinille, kun lomaan oli vielä viikkoja ja mittari näytti kolmeakymmentä astetta.

–Ei saakeli, nyt tämä menee ihan väärin!

Ensin naurettiin takana päin kollegalle, joka komennettiin lomalle jo kesäkuun alussa. Ja sitten peijooni pamahtikin helteet!

–Aina mulle käy näin, jupistiin tietokoneiden takana.

Ajatus epäoikeudenmukaisuudesta perustuu kahteen väärinkäsitykseen.

Moni ajattelee, että Suomessa hellepäivien määrä on vakio. Jos alkukesästä on lämmintä, kiintiö täyttyy ja loppukesän myrskyää ja sataa vaakasuoraan jäätävää vettä ukkosen saattelemana.

Tämän logiikan mukaan hellepäivät mennä lurahtivat jo, eikä heinä-elokuussa ole hurraamista.

Kokemus viime vuosilta kuitenkin osoittaa, että kesästä muodostuu tietyntyyppinen juuri alkukesän säiden perusteella. Muutama vuosi sitten elimme pari kuivaa ja kuumaa kesää. Viime kesä taas oli tasaisen sateinen ja harmaa.

Asiantuntijat todennäköisesti toteavat, ettei alkukesän säästä pysty ylipäätään tekemään mitään johtopäätöksiä, vaan kaikki on kiinni sattumasta.

Toinen luulo on, että mitä lämpimämpi sää, sen parempi.

Jotkut ajattelevat, että paras lomasää on silloin, kun ilma ei liiku, paita liimautuu selkään ja jäätelöpallo sulaa kättä pitkin rinnuksille.

Maito piimii, iho kesii, ruoho palaa ja kukat kuihtuvat.

Ihmiset kaivelevat kaapeistaan ne liian pienet shortsit ja sen Teneriffalta kymmenen vuotta sitten ostetun vitsikkään oranssin t-paidan, joka on kainaloista ihan vähän vain revennyt.

Rohkeimmat jättävät paidan kokonaan laittamatta ja esittelevät kaikille punaista mahaansa. Aivan kuin kesä oikeuttaisi kulkemaan yleisillä paikoilla puolialastomana.

Koska sää on niin tärkeä loman onnistumisen kannalta, voitaisiin kesäloman pituus porrastaa sen mukaan, millaisessa säässä sen viettää.

Toimitusjohtaja määrää keskiportaan esimiehen tilaamaan Matti Huutoselta pitkänajan ennusteen kesäsääksi.

Jos loman ajankohdasta ei päästä sopuun, suoritetaan arvonta kahvihuoneen bingokoneella. Sisälähetti toimii onnettarena.

Työntekijä, jolle osuu yli 25 lämpöasteen poutasää, saa tyytyä neljään lomaviikkoon.

Hieman viileämmän sään vallitessa lomaileva saa muutaman lisäpäivän. 15 asteen lämpötila pidentää loman viiteen viikkoon.

Ja lomalainen, joka poistuu työpaikaltaan, kun taivaalta tulee rakeita, halla panee ja mansikat homehtuvat, saa ruhtinaallisen kuuden viikon kesäloman.

Se on sitä tasa-arvoa.

Kirjoittaja on yhteiskuntatoimituksen toimittaja

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.