Nokian vaiheet eivät jätä suomalaisia kylmiksi

Nokian vaiheet eivät Suomessa ole vain yhden yrityksen historiaa. Ilman Nokiaa Suomen kansantalous ei olisi kyennyt selviytymään 1990-luvun alkupuoliskon lamasta niin nopeasti kuin se lopulta kykeni. Suomalainen yritys nousi maailman suurimmaksi matkapuhelinten valmistajaksi. Vain kymmenen vuotta sitten Nokialla oli 50 prosentin osuus maailman matkapuhelinmarkkinoista. Nokian matkapuhelinbisnes jätti Suomeen yli 100 miljardia euroa, kaksi kertaa Suomen valtion nykyisen budjetin verran.

Nokia on edelleen yksi merkittävimmistä yrityksistä, jonka pääkonttori sijoittuu Suomeen. Matkapuhelimia se ei enää valmista, mutta sen osuus maailman verkkoliiketoiminnasta on merkittävä. Yhtiö työllistää noin 100 000 ihmistä eri puolilla maailmaa.

Nokia on oleellinen osa koko Suomen taloushistoriaa. Siksi sen vaiheet eivät jätä suomalaisia kylmiksi.

Keskustelua Nokiasta jatkaa nyt sen hallituksen nykyinen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, joka lokakuussa ilmestyvässä kirjassaan kertoo oman näkemyksensä siitä, miksi Nokian matkapuhelimet menettivät hallitsevan asemansa ja niiden valmistus myytiin Microsoftille. Esimakua analyysistään Siilasmaa antaa laajassa haastattelussa (Helsingin Sanomat 23.9.).

Siilasmaa osoittaa yhdeksi syntipukiksi matkapuhelinliiketoiminnan romahdukseen edeltäjänsä Jorma Ollilan johtamistavan. Kyseenalaistaminen oli kiellettyä. Jos joku siihen erehtyi. Ollila leimasi hänet riidanhaastajaksi. Yhtiön hallitus ei saanut tarvitsemaansa tietoa kehitysprojekteista. Ollila piti yllä pelon ilmapiiriä, joka tukahdutti keskustelun.

Ollila itse toteaa, että Siilasmaan väitteet eivät pidä paikkaansa tai ovat kärjistettyjä. Samanlaisia väitteitä on silti esitetty aiemminkin.

Ollilan johtamistapa ei kuitenkaan ollut ongelma, kun Nokia hänen kaitsennassaan nousi suurissa vaikeuksissa olleesta monialayrityksestä maailman johtavaksi matkapuhelinvalmistajaksi. Ollilaa ja hänen esikuntaansa ihailtiin. Puhuttiin dream teamistä. Menikö jotakin vikaan, kun Nokian maailmanmenestykseen nostanut johtoryhmä vähitellen hajosi? Tehtiinkö Nokiassa huonoja johtajavalintoja?

Siilasmaan arvio on armoton: jos alallaan maailman suurimmalla yhtiöllä on eniten rahaa sekä suurimmat tutkimus- ja tuotekehityspanokset ja jos se siitä huolimatta häviää kilpailun, kyse ei voi olla mistään muusta kuin johtamisongelmasta.

Tutkijoiden enemmistön mielestä jossittelu ei kuulu historiankirjoitukseen. Tämä pitänee paikkansa myös silloin, kun kyse on yritys- ja taloushistoriasta. Tutkimuksen keinoin on mahdoton todentaa, mitä olisi tapahtunut, jos Nokiassa olisi tehty matkapuhelinten kehittämisessä toisenlaisia ratkaisuja kuin aikanaan tehtiin.

On kuitenkin arvokasta, että ratkaisuja tekemässä olleet rehellisesti kertovat tekemisistään. Ehkä muutkin kuin Siilasmaa aikanaan avautuvat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.