Nordean pääkonttorin siirto on makea voitto Suomelle

Nordean pienomistajien nurinasta huolimatta pohjoismaisen pankkijätin yhtiökokous päätti siirtää pääkonttorin Tukholmasta Helsinkiin. Siirto on Suomelle makea voitto, josta sopii iloita. Kyse ei ollut perimmältään mistään maaottelusta tai isänmaallisten suomalaisten pankinjohtajien onnistumisesta, vaan euroissa mitattavissa olevista tosiasioista, jotka puolsivat muuttoa voimakkaasti. Se, että siirto aiheuttaa myös isänmaallisia tunteita, on lähinnä bonus.

Muuttoon on monta syytä. Ensinnäkin Suomi kuuluu EU:n pankkiunioniin ainoana Pohjoismaana. Pankin pääkonttorin siirto siirtää Nordean nykyistä ennustettavampaan toimintaympäristöön, jota eivät yhden maan poliitikot noin vain muuttele. Asialla on merkitystä, sillä esimerkiksi vuosi sitten muiden muassa Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson ilmoitti, että pankkien vakausmaksuja korotetaan tuntuvasti ja pysyvästi. Anderssonin ajatus oli saada hyvää tulosta tekevät pankit osallistumaan yhteiskunnan rakentamiseen siihenastista enemmän. Vakausmaksuilla oli siten tarkoitus rahoittaa valtion menoja.

Toiseksi Nordea on laskenut, että vakaus- ja talletusmaksujen välttämisestä pankkikonsernille kertyy säästöjä miljardi euroa, vaikka se huolehtiikin velvoitteistaan sekä EU:n kriisinratkaisurahastoon että Suomen talletussuojarahastoon.

Kolmanneksi Nordea haluaa olla aidosti eurooppalainen pankki, mitä se ei olisi euroalueen ulkopuolella oli pääkonttori sitten Tukholmassa tai Kööpenhaminassa. Sijoittumalla Suomeen Nordea pääsee samalla viivalle euroalueella toimivien kilpailijoidensa kanssa.

Historiallisessa katsannossa Nordean kuuluikin muuttaa. Aikanaan kun Suomen suurin pankki Merita Pankki laittoi hynttyyt yhteen Ruotsin kolmanneksi suurimman pankin Nordbankenin kanssa, ruotsalaiset saivat yhteenliittymän osakkeista 60 prosenttia ja äänistä 50 prosenttia, kun ajoitus oli huono. Taseeltaan pienempi Nordbanken oli paremmassa tuloskunnossa kuin Merita. Asetelma muuttui nopeasti päinvastaiseksi. Konsernin toimeenpaneva johto asettui Tukholmaan. Suomalaiset vikisivät, kun ruotsalaiset veivät.

Omistusmuutostenkin näkökulmasta muutto on perusteltu. Ruotsin valtio ei omista Nordeaa enää. Se luopui viimeisistäkin osakkeistaan neljä ja puoli vuotta sitten 2,5 miljardilla eurolla. Suomen valtio sen sijaan omistaa Nordeaa varsin paljon, joskin hieman mutkikkaasti: valtion kokonaan omistama Solidium omistaa Sammosta 11,9 prosenttia ja Sampo omistaa Nordeasta 21,3 prosenttia.

Pääkonttorin mukana lokakuun alussa euroalueelle siirtyy taseeltaan noin 640 miljardin euron pankki. Suomen pankkisektorin koko nelinkertaistuu. Pankkia valvoo EU:n pankkiunioni ja mahdolliset riskit ovat euroalueen yhteisen kriisinratkaisumekanismin piirissä. Onkin hyvä huomata, että riskit eivät siten oikeastaan tule Suomeen, vaan euroalueelle.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Keski-ikäänliukuja

Isoja riskejä Iranin jaUSA:n uhittelussa

Kuopion seutu avautuu ruokamatkailulle

Ilmasto pysyy mielessä – Kunnatkaan eivät seuraa toimettomina sivusta

Grilli ei kuulu joukkoon

Eropiikki aina, kun Räsänen puhuu kirkosta

Yliopistojen todistusvalinta johtaa uusiin ongelmiin

Kannattaako metsien jatkuva kasvatus?

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.