Nuoria vapaaehtoistyöhön

Miksi valtion virkamies, kuten minä, kirjoittaa tällaisesta aiheesta kuin vapaaehtoistyö? Yksinkertaisesti siitä syystä, että vapaaehtoistoiminta on merkittävä yhteiskunnallinen toimintalohko. Osittain myös siitäkin syystä, että tämä vuosi 2011 on Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuosi, jota vietetään kaikissa EU-maissa.

Omassa valtionhallinnon tehtävässäni kohtaan vapaaehtoistyötä yllättävänkin paljon. Menneenä lauantaina valtakunnallinen Raittiusyhdistys ry. piti liittokokoustaan Mikkelissä. Yli 150 vuoden ikäinen järjestö toimii täysin vapaaehtoisesti, sen jäsenet ovat toimintaan sitoutuneita ja juhla osoitti jälleen kerran, että vapaaehtoistyö on iloinen asia.

Viime viikolla valittiin maakuntien vuoden kylät. Itäsuomalaiset Kangasniemen Hokan kylä, Pohjois-Savon Sorsakosken kylä ja Pohjois-Karjalan Ahvenisen kylä saivat kylätoiminnan tunnuksen aktiivisesta toiminnastaan kylien toiminnan kehittämisessä, kyläläisten yhteisöllisyyden lisäämisessä ja kyläpalvelujen sekä viriketoiminnan edistämisessä. Kaikki tämä tapahtuu vapaaehtoisin voimin.

Kun luin viime viikon yhden päivän maakuntalehden järjestöpalstaa, sieltä löytyi 40 järjestön ilmoitukset erilaisista tapahtumista, matkoista ja kokouksista. Martat, invalidit, kansantanssin ystävät, osteoporoosiyhdistys, reumalaiset, sotaveteraanit, metsästäjät, sekakuorot ja kaupunginosaseurat, kaikilla näillä sykkii vapaaehtoistyö rinnassaan!

Monessa mukana Vapaaehtoistoiminnan volyymit ovat todella merkittävät. Lähes 40 prosenttia kansalaisista tekee jonkinasteista vapaaehtoistyötä. Järjestöt, jotka ovat tärkeitä vapaaehtoistyön organisoijia, tuottavat merkittävän lohkon muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluja. Sosiaalipalveluista tuotetaan jo 20 prosenttia ja terveyspalveluista yli viisi prosenttia järjestöjen toimesta.

Asiakkaita näiden palvelujen piirissä on yli 100 000. Nämä palvelut työllistävät Suomessa yli 40 000 henkilöä. Järjestötyöhön saadaan maakuntiin myös tuntuvaa julkista avustusta, muun muassa kansallisten ja EU-hankkeiden kautta sekä raha-automaatti- ja veikkausvoittovaroilla.

Jo pelkästään sosiaali- ja terveysjärjestöille Itä-Suomessa RAY:n kautta tuleva avustus on 25 miljoonaa euroa vuodessa.

Halu tehdä hyvää Palvelutoiminnan rinnalla tapahtuu merkittävää yhteisöllistä vapaaehtoistoimintaa - sellaista, joka ei voi siirtyä julkiselle eikä yksityiselle sektorille. Se perustuu puhtaasti ihmisten haluun tehdä hyvää.

Syyt voivat olla moninaiset. Ihmisen tarve toimia, tarve auttaa, halu oppia uutta ja tarve kuulua ryhmään voivat olla syitä liittyä vapaaehtoistyöhön. Eläkkeelle jääminen tai työttömyys voivat olla pontimia etsiä itselleen uutta osallistumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen areenaa. Monesti vapaaehtoinen haluaa tuntea itsensä arvokkaaksi yksilönä ja yhteisön jäsenenä.

Vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta on vaikea osoittaa ja kustannusvaikutuksista on vähän tutkimuksia. Yksi syy tähän voi olla työn ennaltaehkäisevyydessä.

Miten lasketaan urheiluseurojen työn tulokset syrjäytymisen estämiseksi? Tai ikäjärjestöjen toiminta vanhempien ikäluokkien yksinäisyyden torjumiseksi? Miten kulttuurijärjestöt voivat osoittaa kulttuurisen pääoman merkityksen ihmisten sosiaalisena pääomana? Yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ei helposti löydy tunnuslukuja.

Ei aina huomata Vapaaehtoistyötä kohtaa usein huomaamatta. Suomen Punaisen Ristin Nälkäpäivä-keräys, koulujen Taksvärkki-keräys, vaatteiden kierrätys, katastrofilahjoitukset, seurakunnallinen diakoniatyön kolehti tai Ulkomaan apu, Joulupata ja monet muut muodot ovat meille tuttuja. Ehkä tutumpia vapaaehtoistyön muotoja ovatkin juuri tällaiset nopeat muodot.

Pitkäjänteinen toiminta esimerkiksi lähimmäispalvelussa ja nuorisotyössä jää herkästi suurelta yleisöltä tiedostamatta. Merkittävä vapaaehtoisaktiviteetteja tarvitseva toimiala on vapaaehtoinen pelastuspalvelu. Sen jäsenet hälytetään tarvittaessa vaikka kesken yöunien etsimään kadonneita dementikkoja tai eksyneitä pikkulapsia tai korjaamaan myrskytuhoja.

Samanlaista epätietoisuutta saattaa sisältyä kehitysmaissa tehtävään vapaaehtoistyöhön. Kansainväliset vapaaehtoisjärjestöt tekevät työtä saadakseen itsensä tarpeettomiksi ja saadakseen paikallisen vapaaehtois- ja järjestötyön vahvemmaksi.

Tutustuessani suomalais-tansanialaiseen kansalaisjärjestötyöhön oivalsin sen tärkeimmän ja haastavimman tavoitteen: se on saada paikallinen aktiviteetti omiin elin-, työ- ja asumisolosuhteisiin aiempaa vahvemmaksi ja sitä kautta lisätä vaikutusmahdollisuuksia yhteisön ja yhteiskunnan päätöksenteossa.

Tehokkaalla tiedottamisella saadaan vapaaehtoistoimintaan mukaan osallistujia ja aktiivisia toimijoita. Esillä oleminen ja toiminnan yleinen näkyvyys on tärkeää myös siksi, että vapaaehtoistyöhön tarvitaan uutta sukupolvea, nuoria.

Toimintaa kannattaa markkinoida kaikissa nuorten tapahtumissa, tiedotusvälineissä, nettisivuilla ja Facebookissa. Tunnettuus helpottaa toimintaan liittymistä ja yhteistyökumppaneiden löytymistä.

Kesä on uutisrintamalla monesti hiljaista aikaa. Näin Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden kesällä vapaaehtoistoiminnan juttuideoita kannattaa medialle tarjota!

Kirjoittaja on Itä-Suomen aluehallintoviraston avin ylijohtaja.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Väki keskittyy Kuopiossakin

Uusi nelivuotiskausi alkamassa

Keskusta kulkee kohti sukupolvenvaihdosta

Raha ei takaa vaalionnea, mutta yleensä auttaa

Varaus ei takaa menestystä

Hoiva-alalla olisi tekeville töitä tarjolla

Koulutuksesta

Hallitus maltillisesti liikkeelle väylähankkeilla

Napakoitten naisten vuosi

Kultarannasta vauhtia EU-puheenjohtajuuteen

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.