Nuorilla enimmäkseen toiveikkaita odotuksia

Tiistaina julkistettu vuoden 2017 Nuorisobarometri kertoo vaihteeksi toivorikasta tarinaa suomalaisten 15–29-vuotiaiden elämästä. Kyselyn mukaan 94 prosenttia nuorista uskoo koulutukseen olennaisesti työllistymistä parantavana tekijänä. Selvä enemmistö suhtautuu ylipäänsä myönteisesti opiskeluun ja yleissivistykseen.

Vuosittain vaihtelevilla teemoilla toteutettava barometri tuo korvaamattoman lisän keskusteluun, jota huolestunut viranomaispuhunta hallitsee turhan voimakkaasti. Siihen nähden nuorten oma kokemus sekä odotukset tulevaisuudelta paljastuvat yllättävän valoisiksi.

Kysely asettaa mittasuhteisiin muun muassa poliittisen kiistan toisen asteen opiskelun kustannuksista. Opintonsa keskeyttäneistä joka kymmenes kertoi rahan puutteen ainakin yhdeksi syyksi päätökseen. Ainoa syy se on kuitenkin harvoin.

Lukio ja ammatillinen koulutus ovat Suomessa lähtökohtaisesti maksuttomia, mutta opiskelijoille kertyy kuluja oppimateriaaleista. Opetushallituksen aiemman selvityksen mukaan koko lukion kustannukset voivat nousta keskimäärin 2 500 euroon. Ammattikouluissa on enemmän alakohtaista vaihtelua, mutta pääsääntöisesti summa lasketaan sadoissa eikä tuhansissa euroissa. Nuorisobarometrin pohjalta voidaan pohtia, missä määrin motivaatio koulunkäyntiin pohjimmiltaan vaikuttaa lopettamisiin ja syrjäytymisriskiin.

Kansalaisaloite kokonaan maksuttomasta toisen asteen opiskelusta eteni viime viikolla eduskunnan käsittelyyn. Hintalapuksi kaikille kustannettaville oppimateriaaleille on arvioitu noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Koska varsinainen ongelma koskee suhteellisen pientä joukkoa, olisi tehokkainta suunnata täsmätukia pienituloisimpien perheiden nuorille.

Yksilön kohdalla koulutusta ei tule nähdä pelkkänä kulueränä vaan tulevaisuuteen kohdistuvana investointina. Omaa vastuunkantoa ei välttämättä edistä se, jos nuoria painostetaan tekemään uravalintoja liian aikaisin.

Yhden Nuorisobarometrin tuloksen mukaan noin kolme neljästä vastustaa korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistamista siten, että valtaosaan paikoista pääsee pelkällä ylioppilastodistuksella. Mitä koulutetummat vanhemmat, sitä kriittisemmin nuoret suhtautuvat pelkkään todistusvalintaan. Vaikuttaa siltä, että opetusministeriö on sanellut vuoteen 2020 mennessä toteutettavan uudistuksen korkeakouluille kuulematta kovin tarkkaan asianosaisia.

Nuorisobarometrin mukana rahan puute voi syrjäyttää pienen osan myös harrastuksista tai kaveriseurasta. On huolestuttavaa, jos taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa yhä enemmän kaverisuhteisiin asti.

Toisaalta valtaosa nuorista voi myös sosiaalisesti hyvin ja ystävystyy helposti. Taloudellinen niukkuus on aina kuulunut opiskelijoiden elämänvaiheeseen, jolloin säännölliset palkkatulot vielä puuttuvat. Nuortenkaan yhdessäolo ei onneksi yleensä ole pelkästään kulutuskyvystä kiinni.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Malttia pöyristymisiin

Kuopion täytyy tarkastella menojakin kriittisesti

Rasismia eivoi voittaa valehtelulla

Pääministerit ja Itämeri

Kiitos talvi! – Ensin pieni flikflak-sarja, sitten ohjelmassa rintarauhasten sulatus

Postin kannattavuusei parane lakkoilulla

Joulujuhla ja kevätjuhla kuuluvat kouluun

Muuan tarina

Julkisuus, tuo ikävä kiusanhenki

Perusoikeuksien rajoja on joskus hyödyllistä mitata

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.