Nuorten ääni ei kuulu

Nuoruus on liukuva käsite. Se on jotain lapsuuden ja aikuisuuden välillä olevaa. Se on myös yksilöllistä ja siksi lakien mukaiset nuoruuden määritykset saattavat kuulostaa jopa huvittavilta.

Nuorisolaki tarkoittaa nuorella kaikkia alle 29-vuotiaita. Työllisyystilastoissa nuoriksi luetaan alle 25-vuotiaat. Nuoriksi viljelijöiksi katsotaan alle 40-vuotiaat.

Jos mennään historiaan, nuoruuden katsottiin loppuvan, kun oppivelvollisuus oli suoritettu eli 16 vuoden iässä. Myös äänestysikä saattoi olla merkki aikuisuudesta. Nuoruus saattoi agraariyhteiskunnassa loppua äkisti, kun lapsi komennettiin ansaitsemaan elantonsa piikana tai uittotöissä.

Nuorten määrä Itä-Suomessa on vähentynyt, koska syntyvyys on pitkän ajan ollut laskeva. Kuvaava esimerkki tästä on se, että 2000-luvulla Itä-Suomessa vain Kontiolahdella kasvoi alle 15-vuotiaiden ikäluokka ja vain neljässä muussa kunnassa 15-64 -vuotiaiden ikäluokka suureni.

Itä-Suomen kolmen maakunnan keskuskaupungit ovat ymmärrettävästi nuorisovaltaisempia kuin maakuntien reunakunnat.

Suomessa on poikkeuksellista se, että nuoret opiskelevat myöhempään kuin muissa OECD-maissa. Meillä 20-29-vuotiaista koulutuksessa on vielä 43 prosenttia, kun OECD-maissa luku on 25 prosenttia.

Mutta yhtäkaikki, nuoret elävät nykyään pidempään kuin ennen. Kun nuoruus päättyy, alkaa pidempi aikuisuus ja työikä ja vielä pidempi vanhuus ja eläkeikä, vaikka eläkkeelle siirryttäisiinkin nykyistä myöhemmin.

Nuorten määrä Itä-Suomessa on vähentynyt myös siksi, että moni joutuu opiskelun jälkeen hakemaan työtä Itä-Suomen ulkopuolelta. Koulutusta vastaavaa työtä ei ole tarjolla.

Osalle nuoria "kaupungin valot" houkuttelevat syrjäistä kotikuntaa enemmän, vaikka luontoa ja omaa kotikuntaa pidetäänkin arvossa. Muuton syy voi olla myös aiempaa enemmän halu kansainvälisiin tehtäviin ulkomailla tai kansainvälisen yhtiön palvelukseen kotimaassa.

Kuullaanko nuoria? Useissa tilaisuuksissa puhutaan nuorista, heidän työttömyydestään, pitkistä opiskeluajoista, muuttamisesta pääkaupunkiseudulle, mielenterveysongelmista, nettiaddiktiosta, päihteistä ja liikkumattomuudesta ilman, että paikalla on yhtäkään nuorta.

Me ns. aikuiset arvotamme nuorten elämää omista lähtökohdistamme ja historiastamme käsin. Me syyllistämme ja siunailemme heidän maailmaansa vailla pienintäkään mielenkiintoa heidän omiin mielipiteisiin tai vaikuttamismahdollisuuksiin.

Onko nuorilta sitten kysytty mitään heidän omista näkemyksistään?

Nuorisobarometri 2010 mukaan suomalaisnuorten yhteiskunnalliset tiedot ovat kansainvälistä huippua. Suomalaiset nuoret eivät halua kuitenkaan politisoitua, mutta he haluavat osallistua ja vaikuttaa.

Suuri osa peruskoulun yläluokkalaisista ja toisen asteen opiskelijoista ei kuitenkaan tiedä, miten he voisivat vaikuttaa. Lukiolaisista 35 prosenttia, peruskoulun yläluokkalaisista 46 prosenttia ja ammattiin opiskelevista jopa 50 prosenttia ei tunne vaikuttamisen väyliä.

Kehnot mahdollisuudet Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista julkistetaan ensi viikolla (17.5.) Itä-Suomen aluehallintoviraston arviointi. Tulokset ovat Itä-Suomen osalta heikot. Viime viikolla samaa todisti eteläsavolaisessa Mäntyharjun kunnassa toteutettu nuorten kuulemistilaisuus.

Hieno juttu ylipäätään on se, että tällaisia tilaisuuksia järjestetään. Ne kertovat kuitenkin omalta osaltaan karua kieltään siitä, että vaikuttamismahdollisuuksista ei ole nuorille tiedotettu eikä nuorilla ole selvillä, miten kunnassa voi vaikuttaa.

Nuoret harvoin käyvät kuntien nettisivuilla, mutta lähes kaikki ovat Facebookissa. Viranhaltijoista taas lähes kaikki käyttävät nettisivuja, mutta vähemmistö organisaatioista on Facebookissa.

Nuorilla on omia käsityksiä ja mielipiteitä yhteiskunnallisista asioista ja tulevaisuudesta. Niitä kehittäjien, politiikkojen ja strategioiden tekijöiden kannattaisi kuunnella. Samalla, kun olemme huolissamme, että nuoret karkaavat pois, emme välitä kuulla, mitä he kunnalta oikeasti haluavat.

Kansallinen nuorisotutkimus 2011 antaa siihen joitakin vinkkejä. "Vähemmän ahneutta, enemmän todellista yhteiskuntavastuuta", "ihmisten hyvinvointi ja ympäristö ovat voittoja tärkeämpiä", monet nuoret sanovat.

Vihreät arvot ovat tuon tutkimuksen mukaan tulleet osaksi nuorten kuluttamista. Yli puolet nuorista kertoi olevansa ympäristöä ajattelevia ja 40 prosenttia jopa eettisesti ajattelevia.

Nuoret ovat ympäristön ohella korostaneet turvallisuutta ja hyviä sosiaalisia suhteita eli sitä, että ei tarvitse pelätä ulkopuolista uhkaa ja on hyviä kavereita.

Vaikuttamiskeinoja, osallistumis- ja kuulemismahdollisuuksia tarvitaan vain yksinkertaisesti lisää eri ympäristöissä, strategioissa, päätöksenteoissa, seminaareissa, kouluissa ja sähköisissä medioissa.

Kirjoittaja on Itä-Suomen aluehallintoviraston avin ylijohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.