Nuorten hyvinvoinnista kaksijakoinen kuva

Eri tutkimukset nuorten hyvinvoinnista herättävät hämmennystä, sillä äkkiseltään ne näyttävät olevan ristiriidassa keskenään. Viime keskiviikkona uutisoitiin vapaa-aikatutkimuksen pohjalta, että lapset ja nuoret ovat tyytyväisempiä elämäänsä kuin koskaan. Nuorisotutkimusverkoston vastaavan tutkijan Mikko Salasuon mukaan nuoret ovat keskimäärin historiallisen onnellisia, sillä heillä on aiempia sukupolvia paremmat mahdollisuudet luoda ja vaalia sosiaalisia suhteita sekä pitää huolta terveydestään.

Toisaalta pitkin alkuvuotta on kerrottu nuorten kasvavasta pahoinvoinnista, joka näkyy ennätysmäisinä hoitoruuhkina. Uutissuomalaisen (22.2.) mukaan esimerkiksi 13–17-vuotiai­den lähetteet nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoitoon ovat lähes kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. Mielenterveyden häiriöistä johtuva nuorten aikuisten työkyvyttömyys on lisääntynyt 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015. Kaikenlainen pahoinvointi koulupoissaoloista päihteisiin ja masennukseen on yleistynyt entistä nuoremmilla, jo 5–6-luokkalaisilla.

Kaksinainen kuva on toistunut monissa aiemmissakin tutkimuksissa. Nuorisobarometrien ja kouluterveyskyselyjen mukaan nuorilla menee monessa suhteessa paremmin kuin koskaan. He muun muassa käyttävät keskimäärin aiempaa vähemmän päihteitä ja ovat entistä suvaitsevaisempia ja avoimempia. Toisaalta THL:n mukaan jopa joka neljäs lapsi ja nuori kärsii mielenterveysongelmista. Jos taas hoitoon hakeutuneiden kasvu johtuu osittain kynnyksen madaltumisesta, kehityksessä on jotain hyvääkin.

Ovatko nuoret historiallisen onnellisia vai onnettomia? Sekä että. Suuri enemmistö voi entistäparemmin, mutta syrjäytyvät syrjäytyvät entistä pahemmin. Hyvinvoinnin jakautumista voidaan selittää eriarvoisuudella. Esimerkiksi tuore vapaa-aikatutkimus kertoo, että perheen sosioekonomisella taustalla on yhteys liikuntaharrastuksen aktiivisuuteen. Syrjäytymisen ylisukupolvinen periytyminen on tosiasia, jota vastaan yhteiskuntapolitiikan on etsittävä entistä tehokkaampia keinoja. Yksilötasolla ongelmiin joutuminen ei kuitenkaan katso kotitaustaa, vaan oireilevissa on kaikenlaisten perheiden lapsia.

Kysymys taloudellisen eriarvoisuuden vaikutuksesta on myös ideologinen ja poliittinen. Vasemmistolaisissa selityksissä syyt vieritetään yhteiskunnan vastuulle, kun taas oikeistolaiset tulkinnat lähtevät yksilöiden ja perheiden vastuusta.

Vaikeuksia on takuulla luvassa, jos vanhemmat tinkivät kasvatustehtävästään, mutta myös koulu on avainasemassa mahdollisuuksien tasa-arvon toteuttajana.

Verraten uusi ilmiö on älyteknologian hallitseva ja alati kasvava rooli nuorten elämässä. Kansainvälisten seurantatutkimusten mukaan ruutuajan määrä on yhteydessä yksinäisyyden kokemuksiin ja masennukseen. Perusteellisten jatkotutkimusten paikka onkin siinä, mikä on tekniikan kokonaisvaikutus nuorten hyvinvointiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Hengitähän hyvä ihminen välillä – Kiireestä ja hötkellyksestä on tullut uusi kansantauti

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.