Nurin kurin

Viime vuodelta jäävät historiaan ainakin arabimaiden levoton liikehdintä ja yksivaltaisesti johtaneiden hallitsijoiden syrjäyttäminen. Sen lisäksi muistetaan varmaan myös Utøyan joukkosurma, Kreikan talouskriisi ja loppuvuodesta tapahtunut Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-ilin kuolema.

Viimeksi mainittu muistetaan, ei niinkään kuolleen diktaattorin merkittävyyden vuoksi, kuin tapahtumaa seuranneen poliittisen epävarmuuden takia. Myös amerikkalaisten vetäytyminen Irakista jäänee mieliimme joksikin aikaa. Mutta se, että heti jenkkien lähdettyä maasta haihtui osa sinne jalkautettua länsimaisesta demokratiaa, painuu pian unohduksen suohon.

Esimerkkinä demokratian katomaisesta saimme viikko amerikkalaisten vetäytymisen jälkeen kuulla, kuinka Irakin varapresidentti Tariq al-Hashemista annettiin pidätysmääräys.

Siis pidätysmääräys maan toiseksi korkeimmasta hallintomiehestä! Taustalla piilee shiia- ja sunnimuslimien kireät välit, jotka eivät hevin parannu edes amerikkalaisten keinoilla. Irakin, kuten muidenkin itämaiden yhteiskuntaa ja elämää säätelevät meille vieraat yhteiskunnan rakenteet, vuosisataiset perinteet, tavat ja lait.

Niissä ei täkäläisittäin ymmärretylle demokratialle löydy paljon tilaa. Oikeastaan voikin kummastella, minkä ihmeen vuoksi länsi haluaa koko maailman elävän samaan tapaan kuin täällä eletään?

Taaksepäin katsoen voi viime vuoden havaita olleen tapahtumiltaan pääosin edellisvuosien kaltainen.

Samantapaiset asiat toistuvat, mutta vain paikka vaihtuu. Uutisia on riittänyt jokaiselle päivälle, ja ne ovat pääosin olleet ankeita. Myönteisistä tapahtumista ei samassa määrin kerrota, tai ne eivät ainakaan poraudu niin hyvin ihmisten mieliin kuin kielteiset.

Pitkälle jatkuva kaaos muodostaa serpentiinin tavoin järjestyksen. Sama pätee varmaan myös uutisiin ja paljon keskustelua herättäneeseen ilmaston muutokseen.

Vuosikymmenten ja -satojen kierto muodostaa itseään toistavan rakenteen. Sen mukaan historiaa ja tapahtumia voisi ennakoida. Todennäköisesti esimerkiksi Amerikan seuraavan presidentin toimikaudella, olipa hän nyt Barack Obama tai sitten joku toinen, aloitetaan uusi sota.

Nyt lienee vuorossa Lähi-Idän "pahan pojan", presidentti Mahmud Ahmadinejadin syrjäyttäminen ja yritys demokratisoida Iran.

Kukaan ei varmasti toivo tulevalta luonnonmullistuksia, veritekoja, merkkihenkilöiden kuolemia tai sotia, mutta niistä saamme vuorenvarmasti lukea taas vuoden kuluessa.

Jos niin ei tapahdu, niin silloin maailman asiat ovat kyllä nurin kurin.

Kirjoittaja on Suomen ortodoksisen kirkkokunnan Joensuun piispa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Sen sijaan, että tähdättäisiin proteiinipatukan voimalla timmin pyöreään tarakkaan, ravitsemuksella tulisi pyrkiä meidän itäsuomalaisten lempparikansantaudin ehkäisemiseen

Liikennepolitiikassa hallituskriisin ainekset

Äänestysikärajan laskua voisi kokeilla

Mistä voin luopua

Komea palkinto uurastajille

Wincapita oli oppitunti siitä, ettei rikos kannata

Liikkumisen kynnystä viisasta madaltaa

Vastuullinen yritystoiminta

Mieli maassa – ja taivaassa

Kansakoulun kirjaston lainausjonossa jonkun Adolf Hitlerin kanssa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.