Nykyinen pohja kelpaa useimmille

Suomi on ollut poliittisesti jo vuosia Euroopan porvarillisimpia maita, vaikka sitä ei ole huomannut aina hallitusten kokoonpanosta. Keskustan ja sosiaalidemokraattien "punamultayhteistyöllä" on niin vahvat perinteet, että vasemmisto on voinut jatkaa vallan kahvassa myös vähemmistöön jäätyään. Enemmistönä oli vasemmisto viimeisen kerran vuoden 1966 vaaleissa valitussa eduskunnassa.

Tällä vaalikaudella on hallitusvalta ollut vankasti porvarillisilla puolueilla. Keskustan, kokoomuksen ja RKP:n rinnalla olevissa vihreissä monet vilkuilevat mielellään vasemmalle. Hallituksessa puolue on silti pysynyt hyvin rivissä myös vaikeissa ratkaisuissa.

Pääministeri Mari Kiviniemi ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen, jotka molemmat ovat myös puolueittensa puheenjohtaja, ovat olleet läheisessä yhteistyössä koko hallituskauden ajan. Ainakaan ulospäin ei ole tullut ilmi mitään, mikä olisi viestinyt jatkuvasta henkien taistelusta päähallituspuolueiden välillä.

Ilman maailmantalouden yllättäen tullutta lamaa hallituspuolueet olisivat voineet valmistautua edessä oleviin eduskuntavaaleihin varsin turvallisin mielin.

Hallituskauden alussa, Matti Vanhasen kaudella, tehtiin päätöksiä, joilla helpotettiin erityisesti pienituloisten eläkeläisten asemaa. Nyt vaalikauden lopulla piti ilahduttaa työssäkäyvää väestöä verohelpotuksin. Laman vuoksi kävi päinvastoin. Verohelpotusten sijasta pitää kansalaisille kaupata nyt veronkorotuksia, jotta valtiontalous ei ajautuisi kestämättömään tilanteeseen. Mielenkiintoista on nähdä, miten puoluejohtajat suoriutuvat piakkoin kuumenevassa julkisessa vaalitaistossa tästä haastavasta tehtävästä.

Päähallituspuolueitten kannatus on jo notkahtanut selvästi mielipidemittauksissa. Ihme olisi ollut, jos näin ei olisi tapahtunut. Perussuomalaisten jatkuvaa nousua on hämmästelty, vaikka suurin hämmästelyn aihe olisivat kuitenkin pääoppositiopuolue SDP:n alhaiset suosiolukemat.

Kokoomuksen ja keskustan yhteinen kannatus on gallupeissa nyt noin 40 prosenttia. Se ei lupaa puolueille esikoisoikeutta hallituksen muodostamiseen. Silti nämä 40 prosenttia ovat selkeästi enemmän kuin SDP:n ja Vasemmistoliiton yhteinen kannatus, joka yltää juuri ja juuri yli 25 prosentin. Noihin samoihin prosentteihin on SDP kyennyt joskus aiemmin ihan itsekseen.

Vasemmiston pienentyessä kuin pyy maailmanlopun edellä on pakko pohtia, kannattaako Suomessa jatkaa enää puolueitten jakamista porvarillisiin ja vasemmistolaisiin. Keskisuuriksi kasvaneet vihreät ja perussuomalaiset eivät yksinkertaisesti mahdu enää tähän historialliseen kaavioon.

Helsingin Sanomien tuoreen kyselyn mukaan nykyinen hallituspohja on kansalaisten mielestä ykkösvaihtoehto myös seuraavalla vaalikaudella. Sinipuna- tai punamultavaihtoehdot tulevat kaukana perässä. SDP liputti taannoin punavihreän hallituksen puolesta, mutta se taisi olla ns. utopiasosialismia.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Media nopea, politiikka hidas

Enemmän lihaa ja perunaa

Jäävuoresta jää pinnan alle aikaisempaa vähemmän

Joukkoliikenteen kohtaloa on syytä pohtia laajasti

Hädässä halkio tutaan

Maailma on umpisolmussa

Hallituksen suurin urakka voi niukin naukin toteutua

Väestön keskittyminen ei ole luonnonlaki

Kilpailuttamisissa hinta ei voi olla ainoa valintaperuste

Lypsykoneessa

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.