Nyt on Savon radan vuoro

Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus saatiin kokoon ennen näkemättömien vaiheiden jälkeen ylileveänä, mistä johtuen sen hallitusohjelma on poliittisen kentän äärilaitojen tuottama kompromissien kompromissi.

Ylileveyden vuoksi monissa asioissa rintamalinjat ja vastakkainasettelu ei olekaan vain hallituksen ja opposition välillä vaan hallituksen sisällä, mikä tarjoaa mainiot mahdollisuudet eri tahojen edunvalvonnalle: monissa kysymyksissä keskeiset osapuolet ovat edustettuina hallituksen neuvotteluissa tavalla tai toisella.

Vaalien alla, vaalien tuloksen jo selvittyä ja vielä hallitusneuvottelujen kuluessakin on lobbareilla kiire: hallitusohjelmaa rakennetaan pitkän ajan kuluessa ja monella taholla. Edunvalvonnassa on osattava ennakoida mahdollisimman pitkälle hallituksen kokoonpanokin - ei mikään helppo tehtävä, kuten juuri nähtiin!

Edunvalvojatahot tuottavat paljon aineistoa jo etukäteen puolueiden käyttöön, usein koettaen ujuttaa näkökohtiaan kaikkien puolueiden kautta. Siitä sitten puolueiden päättävät elimet ja hallitusneuvottelijat seulovat omaan aatemaailmaansa sopivia tavoitteita ja liittävät ne edistettävien asioiden joukkoon. Tällainen edunvalvontatyö ei ole vahingollista, vaan se tuo usein tarvittavaa lisäinformaatiota päätöksenteon tueksi.

Ideaalitilanteessa puolueisiin ei voi vaikuttaa esimerkiksi lupaamalla ja antamalla vaalirahoitusta, vaan kyse on aatteellisista ratkaisuista. Epätäydellisessä maailmassa eläen tiedetään ikävä kyllä, että rahaakin näissä prosesseissa on liikkunut. Lobbarit koettavat hyvin suoraan vaikuttaa eri puolueiden päättäviin tahoihin ja viime kädessä sen hallitusneuvottelijoihin. Hallitusohjelma on ankaran väännön ja kompromissien summa ja sen sisältöä aivan oikein eri tahoilla arvioidaan myös siitä näkökulmasta, kenen edunvalvonta siinä päällimmäisenä näkyy.

Tärkeä Savon rata Hallitusohjelmassa ei suinkaan päätetä kaikkea, vaikka monen puolueen yhteinen ohjelma onkin paksu ja monelta osin yksityiskohtainenkin - tiukka hallitusohjelma on varsinkin pienten hallituspuolueiden paras vakuutus.

Hallitusohjelman liikennepoliittisessa osiossa nousee esiin kaksi keskeistä edelleen auki olevaa suuren edunvalvonnallisen väännön kohdetta: liikennepoliittinen selonteko ja ruuhkamaksut. Kummastakaan näistä ei hallitusneuvotteluissa pitkälle päätetty ja sen vuoksi eri intressien taistelu jatkuu hallituksen sisällä.

Liikennepoliittisella selonteolla on keskeinen resursseja suuntaava vaikutus suomalaisen liikennepolitiikan välineenä. Selonteossa tarkastellaan liikennepolitiikan toimia yli vaalikauden kestävällä aikajaksolla ja kohteena on koko maa. Selontekoa laadittaessa eri intressit kohtaavat, toivottavasti tälläkin kertaa hedelmällisellä tavalla. Liikenneturvallisuus, ilmastopolitiikka, päästöjen vähentäminen, suurten liikennemäärien palveleminen, ulkomaankaupan logistiikan pullonkaulat, maakunnallisesti merkittävät hankkeet, elinkeino- ja aluekehityksen edellytykset, joukkoliikenteen tuet, autokannan uudistaminen, autoilun verotus tuodaan kaikki yhtä aikaa pöytään. Samassa yhteydessä päätetään hankkeiden rahoituksesta.

Liikennepoliittisen selonteon vahvuus on sen kokonaisvaltaisen ulottuvuuden ja konkreettisten hankkeiden rahoituksen yhdistelmässä. Se ei jää vain suuriksi sanoiksi ja sanahelinäksi, vaan se näkyy elävässä maailmassa toteutuvina järjestelmäratkaisuina ja yksittäisinä väylähankkeina rautateillä, maantieverkossa ja vesireiteillä. Erinomainen esimerkki tällaisesta hankkeesta on parasta aikaa meneillään oleva Kallansiltojen muutostyö.

Kallansiltojen saaminen vuoden 2008 keväällä annetun liikennepoliittisen selonteon investointiohjelmaan ei ollut itsestäänselvyys tai läpihuutojuttu, vaan se oli monen tahon yhteisen ponnistuksen, onnistuneen lobbaamisen tulos.

Tuossa selonteossa keskityttiin isoihin ratahankkeisiin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Nyt on itäisen Suomen rautatieverkon vuoro. Edunvalvonnan painopisteen olisi oltava koko Itä-Suomessa Savon radan kehittämisen aikataulun ja rahoituksen saamisessa tulevaan selontekoon. Kuopio-Helsinki -välin nopeuttaminen nykyisestä noin neljästä ja puolesta tunnista kolmeen tuntiin on kansallisesti merkittävä hanke, jolla turvataan elinvoimaa koko itäiseen Suomeen. Samalla nopeutuisi koko ajan tärkeämmäksi tuleva yhteys Pietariinkin.

Hanke on jo keskeisellä sijalla Pohjois-Savon maakuntastrategiassa. Luulen uuden liikenneministerin Merja Kyllösen kainuulaistaustaisuuden olevan hankkeelle eduksi, mutta lopputulos vasta kertoo, mihin se riittää.

Ruuhkamaksut tulossa? Edellisen hallituksen aikana jo selviteltiin ruuhkamaksujen käyttöönottoa Helsingin seudulla, mutta valmista ei tullut, koska hallituksen sisällä oli suuria erimielisyyksiä maksujen käyttökelpoisuudesta. Realismia on, että tämäkin hallitus selvittää nimenomaan ruuhkamaksuja Helsingin seudulle, eikä se edelleenkään ole varmasti läpihuutojuttu.

Helsingin seudun kokeilun soisi onnistuvan ja sen johtavan satelliittipaikannukseen perustuvan järjestelmän käyttöön ottamisen koko maassa. Siinä samalla olisi mahdollista muuttaa koko autoilun verotusjärjestelmä siten, että autoilua verotettaisiin erityisesti siellä, missä se aiheuttaa ruuhkaa. Vastaavasti autoileminen siellä, missä se ei niin paljon haittoja aiheuttaisi, voisi olla edullisempaa. Autoilijalle pitää tehdä helpoksi hahmottaa niin reitin-, ajankohdan- kuin kulkuvälinevalinnankin merkitys tehtävän matkan hinnalle - tarvittavien laskureiden saaminen internettiin ja autojen päätteisiin ei ole enää tekninen ongelma.

Kaikki hyötyisivät: kaupunkien ruuhkissa tuskailevat saisivat sujuvamman liikenteen ja maaseudulla autoilun kalleutta siunailevat saisivat helpotusta kustannuksiin. Ja kaiken kruunaisi merkittävät parannukset joukkoliikenteeseen, sillä autoilun hinnan nostaminen keskustoissa edellyttäisi vaihtoehdoksi toimivaa julkista liikennettä. Se ei olisi pois maaseudun palveluista, joita pitää kehittää mm. kutsujoukkoliikenteen suuntaan.

Kirjoittaja toimi Vihreän liiton puoluesihteerinä vuosina 1997-2007.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Yhteistä turvallisuusuhkaa ratkaisemassa

Kuopion toria kannattaa kehittää avoimin mielin

Sähkölaskun ale ei ole varma

Uudet rauhanmahdollisuudet Ukrainassa

Synkistelyn sijasta tarvitaan tutkimusta ja innovaatioita

Sydämen lisäksi pään on oltava mukana

Tahmean äidin omatunto – näin annan lapsilleni mallin mykkäkuurosta älypuhelimen jatkeesta

Voi käydä ihan hyvinkin

Luonto kiittää vieraslajin kitkemisestä

Talous hallitsee politiikan agendaa lähivuodet

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.