Nyt on näytön paikka

Muistan hyvin ajan lähes parin vuosikymmenen takaa, kun alettiin puhua yliopistojen alueellisesta vaikuttavuudesta.

Monet professorit ja tutkijat yliopistossa olivat tuolloin ymmällään. Samoihin aikoihin nousi Savilahden alueelle ensimmäinen moderni lasikattoinen rakennus, Tietoteknia.

Sen valmistuminen osui laman alkuaikoihin, mutta talo täyttyi. Myös Kuopion yliopisto joutui laman kourissa ahtaalle. Hammas menetettiin, mutta korvaukseksi saatiin kompensaationa useiden kymmenien virkapaketti, jolla myös A.I. Virtanen Instituutin nousu taattiin. Eläinlääketieteellistä koulutusta ei saatu lupauksista huolimatta, mutta yliopisto toipui jaloilleen.

Koko 2000-luvun alkupuoli on ollut Kuopion yliopiston kasvun aikaa. Tietojenkäsittelytiede ja liiketoimintaosaaminen olivat erityisen panostuksen kohteena. Yhdessä Teknian ja Savonia ammattikorkeakoulun kanssa luotiin Centek-kokonaisuus, jota rahoitettiin myös EU-rakennerahastojen kautta. Sekä kauppatieteet että tietojenkäsittelytiede ovat vakiinnuttaneet asemansa Kuopiossa Itä-Suomen yliopiston käynnistyessä.

EU-rahoituksella nostettiin myös kliinisen tutkimuksen, lääketutkimuksen ja -kehityksen sekä elintarvike- ja ravitsemustutkimuksen osaamista ja edellytyksiä Mediteknia-rakennuksen valmistuttua. Tekniikan alan osaamiseenkin panostettiin.

Yliopiston henkilöstö on kasvanut vajaassa kymmenessä vuodessa yhden isohkon yrityksen verran, yli 500 työntekijällä! Kampus on imenyt myös koko joukon yrityksiä alueelleen. Näistä Honeywellin tulo on ollut merkittävin, mutta alueella sijaitsee yli 200 yritystä ja niissä työskentelee 3 000 työntekijää. Firmojen joukossa on monia yliopiston osaamiseen perustuvia korkean teknologian yrityksiä. Näistä useat työskentelevät lääkealalla.

Meneillään olevan EU:n 2. rakennerahastokauden alueelle tarjoamat hyödyt on nyt kyettävä käyttämään täysimääräisesti hyödyksi. Kuntien talousongelmat eivät hoidu säästämällä investoimisesta tulevaisuuteen. Hämmennystä on herättänyt, kun hyville hankkeille ei löydykään suunniteltua kuntarahoitusta!

Eroon nurkkakuntaisuudesta Päätös Itä-Suomen yliopiston perustamisesta on nostanut paitsi Kuopion ja Joensuun myös koko Itä-Suomen painoarvoa tuntuvasti.

Kun puhumme Itä-Suomen yliopiston suulla, meitä kuunnellaan valtakunnassa aivan eri tavalla kuin Kuopion tai Joensuun yliopistoa erikseen. Itä-Suomella on nyt uutta dynamiikkaa.

Kaikki viimeaikaiset ratkaisut eivät kuitenkaan tue alueen kehittymistä. Nurkkakuntaisuudesta olisi nyt viimeinkin päästävä eroon. Siksi haastavia lähitulevaisuuden näkymät ovat paitsi kuntasektorilla myös laajan Itä-Suomen eri maakunnissa, joiden kehittyminen tarpoo kovin hitaasti eteenpäin, väen edelleen vähentyessä. Keskeisin ongelmamme on yrittäjyys- ja osaamisvaje.

Meillä on edelleen liian vähän sellaista yritystoimintaa, joka luo uutta ja jonka parhaat vuodet ovat edessäpäin.

Yliopistojen kolmas tehtävä - alueellinen vaikuttavuus - on kirjattu yliopistolakiin. Parhaimmillaan se näkyy perustehtäviemme, koulutuksen ja tutkimuksen kautta. Yliopistot tukevat myös tutkimuksellaan yrityksiä ja luovat uutta yritystoimintaa. Osaavalla alueella on myös imuvaikutuksensa.

Osaamista alueellistetaan Itä-Suomen yliopistoa koskevat isot päätökset on tehty. Neljän tiedekunnan malli, joista kaksi sijoittuu sekä Joensuuhun että Kuopioon, on uutta maassamme. Kuopion tuleva terveystieteiden tiedekunta auttoi osaltaan kovasti polemiikkia herättäneessä Lääkekeskuksen alueellistamispäätöksessä.

Yliopiston farmaseuttinen, lääketieteellinen, molekyylilääketieteen ja bioteknologian sekä hoitotieteen osaaminen, kuten myös ravitsemus- ja elintarviketieteet, löytyvät samasta tiedekunnasta. Muualta maasta ei löydy vastaavaa osaamiskeskittymää.

Kun yliopisto, Kuopion kaupunki, Pohjois-Savon liitto ja TE-keskus olivat yksituumaisesti ja johdonmukaisesti esittelemässä osaamistamme ja asuinympäristöämme, vaikutti se varmasti Lääkekeskuksen sijoittumispäätökseen.

Mottomme on ollut osaamisen alueellistaminen. Alueellistamispäätöksillä vahvistetaan jo olemassa olevaa osaamista. On mahdollista kehittyä entistä paremmaksi. Tätä ajattelutapaa soisi noudatettavan myös tulevissa alueellistamispäätöksissä. Alueellistamispäätöksillä on pitkäkantoinen vaikutus. Niiden tulee perustua vahvaan näyttöön.

Taantumasta vauhtia rakennushankkeisiin Savonia ammattikorkeakoulun sijoittuminen yliopiston rantaan tarjoaa tulevalle Lääkekeskukselle mahdollisuuksia sijoittua aivan yliopiston kylkeen. Toki muitakin mahdollisuuksia keskuksen sijoittumiselle yliopiston tuntumaan on olemassa.

Ammattikorkeakoulun sijoittumispäätös yliopiston kampusalueelle osui oivalliseen aikaan. Päätöksen teko takkusi alkuun, mutta jälkikäteen ajatellen oltiin liikkeellä oikeaan aikaan. Päätös tarjoaa monia ratkaisumahdollisuuksia pelkästään Lääkekeskukselle, mutta myös hammaslääketieteen koulutukseen kuuluva hammasklinikka sijoittunee jo lähtökohtaisesti yliopistokampukselle.

On selvää, että kampuksen vetovoimaisuus nousee. Talouden taantuman uskoisi vauhdittavan myös rakennushankkeiden aloittamista. Vuoden päästä nostokurjet ovat taas korkealla Savilahden alueella Yliopistonrannassa.

Väärä kuva Kuopiosta Lääkekeskusratkaisu puhututtaa vielä pitkään. Nykyisen Lääkelaitoksen henkilöstön kannattaa nyt ottaa aikalisä ja tulla tutustumaan Kuopioon. Helsingin Sanomat ja muu pääkaupunkiseudun media ovat luoneet kaupungista kuvaa, joka ei vastaa todellisuutta. Sekä lehden linja että mielipidekirjoitukset ovat olleet yksisilmäisiä.

Savon Sanomien uutispäällikkö Riitta Raatikainen kiinnitti palstallaan huomiota Helsingin Sanomien isoon juttuun Kuopiosta räntäsateisena päivänä. Juttua oli väritetty kuvalla miesten pitkistä villahousuista roikkumassa uinuvalla Kuopion torilla. (Pakkaspäivinä villahousut ovat sinällään hyödylliset monelle).

Monia juttu saattoi ärsyttää, mutta yliopistolaiset kokivat jutun enimmäkseen pilana. Kun asiaperusteet eivät riittäneet, oli siirrytty viihteen puolelle. Kädet olivat jo nousseet pystyyn pääkaupunkiseudulla; kyllä se Kuopioon tulee kuitenkin, ajateltiin ehkä jo Hesarin toimituksessakin.

Tätä kirjoitettaessa lopullinen sijoituspäätös on vielä tekemättä. On silti syytä heti aloittaa valmistelutyö Kuopiossa.

Nykyisen Lääkelaitoksen henkilöstölle ja heidän perheilleen muuttaminen Kuopioon on iso asia. Kuopion kaupungin ja yliopiston on syytä varautua olemaan pitkään erityisen tarkkailun kohteena. Olemme suurennuslasin alla. Jos asiat eivät suju, lunta tulee tupaan ja rajusti.

Meidän on kyettävä lunastamaan lupauksemme. Olen varma siitä, että pidemmällä aikavälillä päätös uuden Lääkekeskuksen sijoittumista Kuopioon osoittautuu erinomaiseksi ratkaisuksi.

Tässä on nyt näytön paikka!

Kirjoittaja on Kuopion yliopiston rehtori.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Pääkirjoitukset

Suometsillä on valtava merkitys hyvivointivaltiolle

Yhteistyö on voimaa varkaiden narauttamisessa

Siirrymmekö Eriksen aikakauteen?

Kuopio säästää – joitakin hankkeita pitää lykätä tai unohtaa ne kokonaan

Keskusta puhuu hallituksessa kuin oppositiossa

Sunnuntain vaaleissa pelissä oikeusvaltio ja sananvapaus

EU on oma sisämarkkinamme

Kiinalaiset eivät pelasta meitä

Rauhansopimus tuotti Nobel-palkinnon

Hallitus ei saa katsella kuntien ahdinkoa sivusta

Savon Sanomien uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.